Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Mitä tapahtuu vuonna 2020? – Näillä laki- ja verouudistuksilla on vaikutusta sinun arkeesi

Mikä muuttuu, kun vuosi vaihtuu? Ainakin voimaan astuu uusia lakeja ja veromuutoksia. Listasimme tähän muutamia vuoden 2020 mukanaan tuomia muutoksia. Digi- ja väestötietovirasto aloittaa Väestörekisterikeskus ja maistraatit yhdistyvät vuoden 2020 alusta Digi- ja väestötietovirastoksi. Digi- ja väestötietoviraston tehtävänä on edistää yhteiskunnan digitalisaatiota, turvata tietojen saatavuutta ja tarjota palveluja asiakkaiden elämäntapahtumiin. Digi- ja väestötietoviraston pääjohtajana toimii Väestörekisterikeskuksen nykyinen ylijohtaja Janne Viskari . Lähde: Renkaidenvaihto kelien mukaan Uusi tieliikennelaki astuu voimaan 1.6.2020. Sen myötä muun muassa säännöt talvirenkaiden käytöstä muuttuvat. Talvirenkaat: Tulevaisuudessa talvirenkaiden käyttö perustuu sääolosuhteisiin. Talvirenkaita on käytettävä marraskuun alusta maaliskuun loppuun, jos sää tai keli sitä edellyttää. Nastarenkaita saa käyttää marraskuun alusta maaliskuun loppuun ja muulloinkin, jos sää tai keli sitä edellyttää. Sulkuviiva ja liikennemerkit: Uuden tieliikennelain myötä keltainen sulkuviiva muuttuu valkoiseksi ja teiden varteen tulee useita uusia liikennemerkkejä. Uusia liikennemerkkejä ovat muun muassa ajokaistojen yhdistyminen ja vähimmäisnopeus. Pyörien takavalo: Pyöriin tulee punainen takavalo pakolliseksi pimeällä ajettaessa. Liikennevirhemaksu: Uusi maksu korvaa rikesakon. Virhemaksuja voidaan antaa esimerkiksi lievistä ylinopeuksista, turvalaitteiden käyttämättä jättämisestä tai pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden rikkomuksista. Lähde: Lisää joustoa työelämään Työaikalaki uudistuu tammikuun alussa. Näin se vaikuttaa: Joustotyöaika: Työnantaja ja työntekijä saavat sopia joustotyöstä. Joustotyössä vähintään puolet työajasta on sellaista, jonka sijoittelusta ja työntekopaikasta työntekijä voi itsenäisesti päättää. Viikoittainen säännöllinen työaika saa kuitenkin olla keskimäärin enintään 40 tuntia neljän kuukauden ajanjakson aikana. Työaikapankki: Työpaikoilla voidaan sopia työaikapankin käyttöönotosta. Käytännössä pankilla tarkoitetaan työ- ja vapaa-ajan yhteensovittamista niin, että ansaittuja vapaita tai vapaa-ajaksi muutettuja rahamääräisiä etuuksia voidaan säästää ja yhdistää toisiinsa. Työaikapankkiin voidaan siirtää esimerkiksi lisä- ja ylityötunteja, liukuvaan työaikajärjestelmään kertyneitä työtunteja tai lakiin tai sopimukseen perustuvia rahamääräisiä etuuksia. Työaikakertymä ei saa vuoden aikana kasvaa yli 180 tuntiin eikä kokonaiskertymä ylittää kuuden kuukauden työaikaa vastaavaa määrää. Liukuma: Työajan mahdollinen liukuma-aika nousee kolmesta tunnista neljään tuntiin. Liukuman sijoittumisesta voidaan sopia niinkin, että kiinteän työajan ja liukuma-ajan välissä on keskeytys. Viikoittainen 40 tunnin keskimääräinen työaika saa neljän kuukauden seurantajakson aikana ylittyä liukumien vuoksi enintään 60 tunnilla ja alittua enintään 20 tunnilla. Tasoittuva työaika: Työpaikoilla voidaan sopia tasoittuvasta työajasta, jos sovellettava työehtosopimus sen mahdollistaa. Vuorokautista säännöllistä työaikaa voidaan toistaiseksi tai määräaikaisesti pidentää enintään 2 tunnilla. Viikoittaisen säännöllisen työajan tulee kuitenkin tasoittua enintään 40 tunniksi enintään neljän kuukauden ajanjakson aikana. Viikoittainen säännöllinen työaika saa olla enintään 48 tuntia. Ylityöt: Työntekijän työaika ylityö mukaan lukien ei saa ylittää keskimäärin 48 tuntia viikossa neljän kuukauden ajanjakson aikana. Ylitöitä seurataan siis tulevaisuudessa kiintiötuntien sijaan enimmäismäärän perusteella. Lähde: Kotitalousvähennys heikkenee Verotukseen tulee muutoksia vuodelle 2020. Asuntovelan korkovähennys: Vuonna 2020 asuntovelan koroista vähennyskelpoisia on 15 prosenttia, mikä on 10 prosenttiyksikköä vähemmän kuin vuonna 2019. Korkovähennysoikeutta leikataan vähitellen. Vuonna 2023 tuota oikeutta ei enää ole. Kotitalousvähennys: Kotitalousvähennyksen enimmäismäärä laskee 2 400 eurosta 2 250 euroon ja vähennettävä määrä 50 prosentista 40 prosenttiin työkorvauksesta yritykseltä ostettaessa ja 20 prosentista 15 prosenttiin palkkojen osalta. Virvoitusjuomat: Virvoitusjuomien valmisteveroja korotetaan 25 miljoonalla eurolla. 1,5 litran virvoitusjuomapullon hinta nousee arviolta noin 0,09 euroa ja 1,5 litran kevytvirvoitusjuomapullon hinta noin 0,02 euroa. Tupakka: Tupakkavero nousee puolivuosittain vuosina 2020 ja 2021. Näillä korotuksilla veroa kerätään 100 miljoonaa euroa lisää. Vuoden 2020 korotukset nostavat tupakka-askin hintaa yhteensä noin 45 senttiä. Polttoaineverot: Liikennepolttoaineiden valmisteveroja korotetaan vuositasolla 250 miljoonalla eurolla elokuun alusta alkaen. Nettohintojen pysyessä ennallaan ja arvonlisävero huomioiden kiristyksen vaikutus on bensalitran hintaan 6,3 senttiä ja diesel-litran hintaan 6,9 senttiä. Yritysten investoinnit: Yritykset saavat vähentää verotuksessa kone- ja laitosinvestoinnit nopeutetusti neljän vuoden ajan, kun poistomahdollisuus kaksinkertaistetaan. Piensijoittajan osakesäästötili: Vuodenvaihteen jälkeen piensijoittajan on mahdollista avata osakesäästötili, jonne siirrettäviä rahavaroja voi sijoittaa listattujen yhtiöiden osakkeisiin. Tilille kertyneistä tuotoista luetaan verotettavaksi pääomatuloksia varoja nostettaessa tuoton suhteellinen osuus tilillä olevista varoista. Tilille tehtävillä sijoituksilla on 50  000 euron yläraja. Lähde: Korkeakoulujen haussa painotetaan todistuksia Haku korkeakouluihin muuttuu vuonna 2020 niin, että suurin osa opiskelijoista valitaan kouluihin pääsykokeiden sijaan ylioppilastodistuksella. Korkeakoulusta riippuen myös ammatillisen perustutkinnon arvosanoilla voi hakea opiskelemaan. Tavoitteena on nopeuttaa nuorten pääsyä jatko-opintoihin. Lähde: