Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Zonta on auttanut naisia ja lapsia sata vuotta kaikkialla maailmassa – vuoden Zonta-nainen on kotoisin Kankaanpäästä

Lapsiavioliitot. Tyttöjen ympärileikkaukset. Naisten kokema väkivalta. Siinä kolme isoa kipupistettä, jotka kankaanpääläislähtöinen Zonta-aktiivi Sirkka Sainio kokee maailmanlaajuisesti polttavimmiksi. Hän muistuttaa, että nämä eivät ole ongelmia tuolla jossakin, vaan kaikki koskettavat enemmän tai vähemmän myös Suomea. – Hyvä, että Suomessa tuli vihdoin voimaan laki, jonka mukaan alle 18-vuotiaat eivät voi mennä naimisiin. Tämä on ollut myös meillä ongelma, Sainio mainitsee. Suomalaiset joutuvat tekemisiin myös brutaalien ympärileikkausten kanssa tietyistä maista tulleiden maahanmuuttajien kautta. – Ja naisiin kohdistuvassa väkivallassa tilanne ei Suomessakaan ole kauhean hyvä. Joistakin ihmisistä aistii aitoa auttamisenhalua, toisista taas tarmokkuutta tarttua toimeen. Sirkka Sainiossa yhdistyvät nämä molemmat. Zonta-järjestöstä hän on löytänyt itselleen kanavan edistää tärkeäksi kokemiaan asioita. Zonta International Foundation täytti marraskuussa sata vuotta. Järjestö on tehnyt jo vuodesta 1919 asti hyväntekeväisyystyötä naisten ja lasten elinolojen ja aseman parantamiseksi. – Pähkinänkuoressa Zontan tehtävä on voimaannuttaa naisia ja tyttöjä kaikkialla maailmassa, Sainio kiteyttää. Zonta-järjestö keskittyy ennen kaikkea varainkeruuseen. Se tukee kansainvälisesti kohteita, jotka UNICEF, UNFPA ja UN Women ovat kulloinkin määrittäneet painopisteiksi. Sirkka Sainio ei ole kuka tahansa rivijäsen. Hän on työskennellyt vuodesta 2018 lähtien Foundation Ambassadorina eli järjestön lähettiläänä piirissä 20, johon kuuluvat Suomi ja Viro. – Piiri 20:n Governor eli johtaja kutsui minut tähän tehtävään kaksivuotiskaudeksi. Tehtäväni on esitellä järjestön ohjelmia ja projekteja sekä kannustaa Zonta-kerhoja ja henkilöjäseniä lahjoittamaan näihin. Sitten raportoin, miten projekteissa on edistytty, Sainio kertoo. – Kun tiedät, mitä on jo saatu aikaan, olet ehkä valmiimpi lahjoittamaan. Lahjoitus ei välttämättä ole rahaa – se voi olla oman ajan tai tekemisen lahjoittamista. Sainio sai tänä vuonna suuren kunnianosoituksen. Hänet valittiin Suomen vuoden 2019 Zonta-naiseksi. – Vähättelisin, jos sanoisin, että tuntui ihan hyvältä. Kyllä se oli sykähdyttävä hetki, kun kuulin valinnasta, Sainio tunnelmoi. Perustelut kertovat omaa kieltään siitä, miksi Sainio on tittelin ansainnut: "Sisäistänyt Zonta-ideologian ja toteuttaa sitä omassa elämässään", "Ystävällinen, avulias, kannustava ja myönteistä ilmapiiriä kehittävä Zonta", "Innostava esimerkki muille Zontille", ja niin edelleen. – Hyväntekeväisyystyö on minulle erottamaton, luonnollinen osa tavallista elämääni, ei mikään irrallinen palanen. Tämä on minun tapani elää, Sainio itse kommentoi. Ehkä tässä tuntemuksessa piilee selitys siihen, miksi Sainio on ollut niin aikaansaava ja inspiroiva työskennellessään Zonta-järjestössä moninaisissa tehtävissä. Vierailu Ruandassa vuonna 2015 oli Sainiolle silmiä avaava kokemus. Siellä hän näki konkreettisesti, miten pienilläkin lahjoitusvaroilla saadaan aikaan isoja asioita. – Kävimme perhekeskuksessa, jossa isät ja äidit pääsivät keskustelemaan heidän arkeaan koskettavista asioista. Siellä oli lapsille kerhoja, leikkikouluja ja koulu. Tämä paikka pystyi toimimaan lahjoitusvarojen avulla, Sainio kertoo. Sainio seurueineen kävi myös terveysasemalla, jossa keskityttiin erityisesti HIV-positiivisiin äiteihin. – Terveysasemalla oli myös synnytyssali. Äideille oli ruhtinaallista, että he ylipäätään pääsivät sinne. Se oli yhteisöllinen, tärkeä paikka, Sainio kuvailee. – On merkittävää nähdä tuollainen paikka. Niiden ihmisten tarinat voivat olla surullisia, mutta jotain toivoa heillä aina oli. Sainio asuu nykyisin Noormarkussa ja toimii Porin Zonta-kerho 1:ssä. Hän seuraa toki myös entisen kotikaupunkinsa Kankaanpään Zonta-kerhon toimintaa. – Kankaanpään Zontat tekevät hyvää työtä ja ovat aktiivisia tiedottamaan tekemisistään. Kankaanpään Zonta-kerhon paikalliseen toimintaan kuuluvat muun muassa stipendit, joita myönnetään nuorille naisille. Zontaan Sainion tie johti vuonna 2002. Silloin hän sai kutsun tutustua järjestön toimintaan. – Tunsin Zontan toiminnan heti omakseni, jollakin tavalla tutuksi itselleni. Etenkin lasten hyvinvoinnin edistäminen on ollut aina lähellä sydäntäni. Aiempina vuosina Zontan jäseniä haalittiin ennen kaikkea kutsumalla arvovaltaisessa asemassa olevia naisia. Sainio korostaa, että ajat ovat muuttuneet. – Nykyisin kuka tahansa voi halutessaan liittyä järjestöön. Myös miehet ovat tervetulleita, vaikka Suomen 1500 Zontan joukossa onkin pelkästään naisia, Sainio rohkaisee. Kaksi vuotta sitten Sainio jäi 68-vuotiaana eläkkeelle leipätyöstään, Pori Energian pitkäaikaisesta palveluksesta. Nyt hänelle on jäänyt vielä enemmän aikaa paitsi Zontalle, myös monelle muulle aktiiviselle tekemiselle. – Olen opiskellut, olen mukana Leijona-toiminnassa ja partiotoiminnassa. Harrastan liikuntaa ja käsitöitä. Islantilainen villapusero valmistui ihan juuri, ja aamulla tein kynttilöitä.