Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Kelkkailuliitto etsi uusia huimapäitä - Nouseeko kankaanpääläinen Karoliina olympiaurheilijaksi?

Jääkiekon harjoituskeskuksen synteettinen jää liu’uttaa ohjaskelkkaa eteenpäin. Käsillä vauhtia kaadetun jääkiekkomaalin tolpista, kädet työntävät jäästä lisää vauhtia. Välillä matkaan lähdetään kaverin työntämänä. Vieressä seuraavat lajiliiton puheenjohtaja Rein Esaul ja valmentaja Jani Tilvis . Ensikertalaiset ovat saapuneet paikalle, koska Kelkkailuliitto haki 15– 28-vuotiaita lisäjäseniä ryhmään joka harjoittelee maajoukkueen kanssa kohti vuoden 2026 talvikisoja, jotka pidetään Milanossa ja Cortinassa. Nauru ja hymy täyttävät harjoituskaukalon, kun paikalle saapuneet saavat ensimmäiset tuntumat välineeseen, joka huipputasolla kiitää suorilla eteenpäin jäisessä 120 senttimetriä leveässä rännissä jopa 140 kilometrin tuntivauhtia. Tasaisella jäällä tökitty lähtövauhti ei vielä juuri tarjoa vauhdin hurmaa, mutta näyttää, minkä kokoisella kelkalla pitäisi uskaltaa syöksyä alaspäin. Jos asetelma kuulostaa etäisesti tutulta, syy saattaa löytyä populaarikulttuurista. Jamaikalta koottiin kelkkajoukkue Calgaryyn 1988, ja tapauksesta tehtiin löyhästi tositapahtumiin perustuva elokuva Kelkkajengi . Jamaikalaiset tosin kilpailivat rattikelkalla. Ensimmäisen kerran uusien lajiharrastajien rekrytointia yritettiin vuosi sitten, silloin pienimuotoisemmin. Laji on etenkin ratojen rakentamisen osalta kallis, joten uusia maita ja kilpailijoita pyritään houkuttelemaan mukaan. –  Kansainvälinen liitto näki, että meillä lähti toiminta pyörimään. Saimme heiltä vähän enemmän tukea uusien urheilijoiden hommaamiseen, Jani Tilvis kertoo hankkeen taustoista. Suomen ykkösurheilija lajissa on Tristan Jeskanen , 24. Yhdysvalloista Suomeen 19-vuotiaana muuttanut Jeskanen oli nuorten arvokisoissa mitaleilla Yhdysvaltoja edustaessaan ja on kisannut maailmancup-tasolla. Jeskanen taistelee paikasta jo Pekingin olympialaisiin. Ennen maajoukkueryhmään pääsyä halukkaiden pään kestävyyttä testataan. Ryhmään haluavat kävivät kokeilemassa lauantaina Puijon normaalimäen alastulorinteessä, miltä noin 80 kilometrin vauhti tuntuu. Se antaa ensimmäistä osviittaa vauhdin sietämisestä. Sen jälkeen edessä on vielä visiittejä Latvian Siguldassa, jossa Suomen maajoukkue harjoittelee. Maajoukkueeseen pääseminen vaatii myös oikealla radalla pärjäämisen. –  Rata on 1 260 metriä pitkä ja aika jyrkkä. Kukaan ei aloita ylhäältä. 300– 400 metrissä on juniorilähtö. Siitä otetaan 3– 4 lähtöä, ja jos vauhti alkaa totella, mennään ylemmäs, Esaul sanoo. Esaul uskoo, että nyt aloittava voi saavuttaa olympiapaikan reilun viiden vuoden päästä pidettäviin kisoihin. Viime kisoihin Pyeongchangiin pääsi 110 ohjaskelkkailijaa. Maailmancupin kilpailuihin lähdetään noin 50 laskun kokemuksella. Maailmancupissa varsinaiseen kisaan pääseminen vaatii riittävän hyvän suorituksen karsinnassa. Paikalle tulleille painotettiin vahvasti motivaation merkitystä. Kelkkailu-uran mahdollisuudesta kuulemaan oli Pirkkalassa saapunut viisi kiinnostunutta. Serkukset Karoliina Sällilä ja Adeliina Sällilä näkivät ilmoituksen ollessaan vaeltamassa Karhunkierroksella ja laittoivat siitä viestin ystävälleen Noora Pajuselle. –  Siellä keskellä metsää se kuulosti tosi hyvältä, Adeliina Sällilä sanoi. –  Kaikki olemme tykänneet hirveästi vauhtilajeista ja adrenaliinista. Ilmoitus ei kamalasti antanut lisätietoa, oli vaan, että tykkää vauhtilajeista ja on tämän ikäinen. Ajateltiin, että todellakin mennään katsomaan. Tämä on ihan meitä varten, Karoliina Sällilä jatkoi. Kankaanpäästä ja Ikaalisista kotoisin olevat serkukset suuntasivat myös Puijolle vauhtia testaamaan. –  Vauhti ei ole ongelma. Aikataulutus enemmänkin, kun pitää olla niin sitoutunut tähän, Karoliina Sällilä sanoi.