Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Luontokohteet sesongin keskellä: Väki on löytänyt Hämeenkankaan retkeilyreitit kuluvan kevään aikana: ”Vilkastumisen on huomannut selvästi”

Perjantainen Jämi. Jämi Areenan pihaan saapuessani huomaan jälleen yhden perusasian Jämistä: Täällä tuulee aina. Kankaanpään keskustan melko seesteinen tuulen henkäys oli muuttunut äkillisesti jo lähes myrskylukemilta tuntuvaan puhuriin. Oppaanani Hämeenkankaan poluilla on tänään Juha Rantanen . Rantanen jos joku tuntee alueen maastot kuin omat taskunsa. Hän on Suomen Ladun alueyhdistys Satojen Elämysten Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja ja myös Suomen Ladun Hämeen alueen alueyhdyshenkilö. Otamme maastopyöräretken suunnaksi muutaman kilometrin päässä sijaitsevan Jättikodan. Lähdön hetkellä kuuntelin Juhan pukeutumisvalintoja hieman omakohtaisesti huolestuen. Olenkohan "kaupunkilaisena" pukeutunut olosuhteisiin riittämättömästi? – Tässä tuulee aina paljon. Kunhan päästään metsän puolelle, niin siellä ei tuule yhtään, rohkaisi Rantanen. Taivalsimme matkaa kohti Jättikotaa Pirkan Uraa pitkin. Nimensä mukaan talvisin Pirkan Hiihdon väylänä toimiva reitti toimii lumisen ajan ulkopuolella patikoijien ja maastopyöräilijöiden valtaväylänä. Viime viikkoina ulkoilu ja luonnossa liikkuminen on kokenut uuden tulemisen. Kun valtaosa muista aktiviteeteista on koronaepidemian vuoksi suljettuina, luontoon mahtuu aina. Väkeä on ajoittain riittänyt luonnossakin ruuhkaksi asti. Jopa niin paljon, että Metsähallitus suosittelee suosituiksi tiedettyjen luontokohteiden sijasta vähemmän suosittuja kohteita tai omia lähimetsiä ihmiskontaktien välttämiseksi. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Rantaselle Hämeenkangas on kuin toinen koti. Myös hän on huomannut, että väki on siirtynyt toreilta ja turuilta metsään. – Tavallisesti täällä saa kulkea melko rauhakseen. Viime viikkoina väkeä on liikkunut käytännössä joka päivä. Vilkastumisen on huomannut selvästi, puhutaan varmasti sadoista prosenteista mitä kävijämäärät ovat täällä kasvaneet. Kevät on tuonut reiteille vastuullisten ulkoilijoiden lisäksi myös vähemmän vastuullista kansaa. Rantasen havaintojen mukaan Hämeenkankaan reiteillä näkee harvase päivä sinne kuulumattomia kulkuvälineitä: Esimerkiksi moottoripyöriä, mönkijöitä ja autoja. Jopa korkean standardin Pirkan uralla oli paikoin nähtävissä rajuja moottoriajoneuvoin syntyneitä jälkiä. Pirkan uralta erkaannuttua jälkien määrä sen kun kasvoi. Illuusio kauniin luonnon keskellä sijaitsevasta retkeilyväylästä sai kovan kolauksen. – Pääsiäisenä havaitsin esimerkiksi enduropyörillä päristeleviä kuskeja. Moottoriajoneuvot eivät kuulu retkeilyreiteille. Esimerkiksi moottoripyörät ja mönkijät tekevät hallaa reittien kunnolle. Samalla ne ovat myös vaaraksi myös asianmukaisesti liikkuville ulkoilijoille - ja toki myös itselleen, kiteyttää Rantanen. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Rantanen toteaa, että reittien väärinkäytös aiheuttaa ongelmia paikallisille luvallisten reittien ylläpitäjille. Esimerkiksi moottorikelkkailu on hyvin suosittua Hämeenkankaan alueella. Alueella kulkee myös paikallisen moottorikelkkayhdistyksen ylläpitämiä ja kunnostamia uria. Kerho on saanut yksityisiltä maanomistajilta luvat urien käyttöön. Näitäkin uria käyttävät kuitenkin luvatta niin mönkijä- kun moottoripyöräkuskit. Pahimmassa tapauksessa tämä voi Rantasen mukaan vaikuttaa eri tahojen lupiin saada reittejä käyttöönsä. Hänen mukaansa tilannetta yritetään rauhoittaa lyömällä yhdistyksien viisaita päitä yhteen. – Yritämme aluetta käyttävien yhdistysten ja alueen maanomistajien kanssa saada tähän asiaan parannusta. Tilanne on kaikkien kannalta erittäin haastava ja ikävä. Suosittu moottorikelkkaura kulkee myös määränpäämme, Jättikodan vierestä. Kota on ollut yksi Hämeenkankaan upeimmista taukopaikoista. Se on kuitenkin kokenut kovia viimeisen vuoden aikana ja on ainakin toistaiseksi poissa käytöstä. Viime kesäkuussa kodan katto paloi, jonka jälkeen sen ovet ovat pysyneet suljettuina. Menneenä pääsiäisenä suljetun kodan ovesta oli revitty lautoja, joista ainakin osa löytyi kodan lähistön nuotiosta palamattomina. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Pääsiäisenä tuhotöiden alle oli Jättikodan lisäksi päätynyt ainakin Koivistonvadin keittokatos. Rantanen kuitenkin toteaa, ettei Hämeenkankaan kotiin ja laavuihin kohdistuneista tihutöistä saa aikaan skandaalijuttua, sen verran harvoin niitä kuitenkin onneksi tapahtuu. – Valtaosa alueen käyttäjistä käyttää ja kunnioittaa paikkoja niin kuin pitää. Toki joukossa on väkeä, jotka eivät joko tiedä tai halua kunnioittaa sääntöjä, esimerkiksi metsäpalovaroituksen aikaisen tulenteon osalta, kiteyttää Rantanen. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Lauhanvuori–Hämeenkangas- Geopark-aluehanke on edennyt loppusuoralle. Alueen pitkäjänteinen kehitystyö ja sen lopullinen tulos ratkeaa huhtikuussa. Silloin Unescon hallintoneuvostossa tehdään lopullinen päätös alueen pääsystä verkostoon. Hankkeen tila näyttää tällä hetkellä hyvältä, sillä järjestön oma Geopark-neuvosto on esittänyt hallintoneuvostolle alueen päätymistä kansainväliseen verkostoon. Noin 15 kilometrin pyöräilylenkkimme loppuhuipennus oli nousta Satakunnan korkeimmalle paikalle, Soininharjulle, jonka laella sijaitsee hiekkakenttä. Paikka on ehdottomasti käymisen arvoinen. Hiekkasannat tuovat mieleen Yyterin dyynit, näkymätkin ovat kuin suoraa luontoesitteestä. – Näkymä on kansallismaisemallinen. Vain järvi puuttuu taustalta, muuten maisemat ovat täydelliset, toteaa Rantanen tähyten samalla kohti Kankaanpään suuntaa.