Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Kunnissa miljardiluokan korjaustyömaat joka vuosi – Sijoitus on iso, mutta harvoin saadaan selvitystä saadusta vastineesta

Julkisten rakennusten yleiskunnosta ja korjaustarpeista on yleinen mielikuva, ettei riittävästi ole tehty ja lisää rahaa pitäisi osoittaa saneerauksiin aina vain lisää. Tarvetta kiistämättä on, sillä rakennuksetkin kuluvat, ja vuosien ajan on tiedostettu yhä kriittisemmin julkisten tilojen sisäilmaongelmat. Eivät kunnat ja kuntayhtymät ole suinkaan olleet toimettomina. Yhteiskunnan ja talouden rahavirtoja pätevästi seuraava Tilastokeskus on julkistanut selvityksen palvelurakennusten korjauksiin käytetyistä rahallisista sijoituksista. Tilasto kertoo, että yhteen laskien julkisissa rakennuksissa ovat jatkuvasti käynnissä miljardiluokan työmaat. Viime vuosikymmenen loppupuolelta alkaen suunta on ollut kasvava julkisen talouden ahdingosta huolimatta. Vuonna 2019 julkisiin palvelurakennuksiin tehtyihin korjauksiin käytettiin 1,8 miljardia euroa (1 800 miljoonaa). Edelliseen vuoteen verrattuna palvelurakennusten korjausten rahasumma kasvoi 15 prosenttia. Enin osa summasta, noin miljardi euroa käytettiin opetusrakennuksiin eli peruskouluihin, ammatillisiin oppilaitoksiin ja korkeakouluihin. Sairaaloiden ja terveyskeskusrakennuksien korjauksiin käytettiin 400 miljoonaa ja hoitolaitosrakennuksen lähes sama summa. Vertailuna mainittakoon, että viime vuonna teollisuus- ja varastorakennusten korjauksiin käytettiin noin 1,4 miljardia ja toimistorakennuksiin runsaat 1,2 miljardia euroa. Summat ovat valtavia, mutta syytä on muistaa kunnissa ja kuntayhtymillä on valtava rakennuskanta ylläpidettävänä. Veronmaksajat ovat kustantaneet julkisten palvelurakennusten remontteja 2013–2019 osapuilleen 10,5 miljardilla eurolla. Sijoitus on iso, mutta harvoin saadaan selvitystä saadusta vastineesta. Yksi vastaamaton kysymys on, miksi 1960- ja 1970-lukujen koulurakennuksia joudutaan purkamaan. Sijoitettujen korjausmiljardien jälkeenkin todetaan, ettei korjaaminen kannata ja edullisempaa on jyrätä ne pois uusien seinien ja huonetilojen tieltä. Samalla logiikalla merkittävä osa muustakin Suomen rakennuskannasta pitäisi purkaa, eikä yrittääkään korjata.