Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Tampereella tehdään nyt kovaa vauhtia sovellusta, jonka toivotaan pian olevan kaikkien suomalaisten puhelimissa – Näin toimii koronaviruksen jäljityssovellus

Teknologia-asiantuntija Sami Köykkä virittää Tampereelta etäyhteyttä ohjelmistoyhtiö Solitan Helsingin konttorille. Vaikka taustalla käy kuhina, yhtiön pääkonttorilla Tampereen Tammelassa on tavallisena arkipäivänä hiljaista. Suuri osa työntekijöistä työskentelee etänä. Niin myös pitkälti se kymmenen tekijän ydinryhmä, jolla on työn alla poikkeuksellinen mobiilisovellus. Yli 20 vuotta toimineella Solitalla on kokemusta julkisen sektorin hankkeista, mutta nyt sen työ on tarkemman suurennuslasin alla kuin ehkä koskaan. Tampereelle ja Helsinkiin jakautunut tiimi kehittää Suomen virallista koronaviruksen jäljittämiseen tarkoitettua sovellusta. Tavoitteena on, että se olisi syksyllä ensimmäisen käyttökuukauden aikana jo miljoonan suomalaisen älypuhelimessa. Tammelassa videoyhteys Helsinkiin aukeaa. Toisessa päässä on Solitan terveys- ja hyvinvointitoimialan johtaja Risto Kaikkonen . – Haluamme hoitaa tämän hyvin ja niin, että suomalaiset uskaltavat sovellusta oikeasti käyttää, Kaikkonen summaa hanketta. Valmista jo ensi kuussa Sovelluksen tarkoituksen on tukea hallituksen linjaamaa koronastrategiaa: testaa, jäljitä, eristä ja hoida. Tavoitteena on auttaa tartuntaketjujen katkaisemissa ja altistuneiden jäljittämisessä. – Tämä kautta tiedon mahdollisesta altistumisesta voi saada nopeammin, Köykkä sanoo. – Sovellus antaa meille mahdollisuuksia elää vähän normaalimpaa elämää, Kaikkonen lisää. Solita valittiin sovelluksen tekijäksi kesäkuun alussa. Nyt varsinaista kehitystyötä on tehty pari viikkoa. Työtä Solita tekee tiiviissä yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) sekä hankkeen muiden toimijoiden kanssa. Tekeillä olevan sovelluksen käyttö pohjaa vapaaehtoisuuteen. Ilmaisen sovelluksen käyttö ei häiritse puhelimen muuta käyttöä tai akun kestoa. Käyttöön tarvitaan kuitenkin älypuhelin ja langattomaan tiedonsiirtotekniikkaan pohjaava, päälle kytketty Bluetooth-yhteys. – Sovellus kysyy lupaa, saako se alkaa tehdä koronaseurantaa. Kun lupa on annettu, ei tarvitse tehdä muuta. Kaikki tapahtuu automaattisesti taustalla, Köykkä sanoo. Eduskunta hyväksyi sovelluksen mahdollistavat, väliaikaiset muutokset tartuntatautilakiin kesäkuun lopulla. Lain mukaan sovellus saa tulla sovelluskauppoihin ladattavaksi aikaisintaan 31. elokuuta. Käyttäjälle varoitus sairastuneelta Sovelluksen toiminta pohjaa puhelimien läheisyyteen. Käyttäjien puhelimet lähettävät ja tallentavat kohdatessaan toisilleen anonyymia signaalia, satunnaisista numeroista koostuvia seurantakoodeja. – Kun seuranta on käynnissä, puhelin on ikään kuin pieni majakka, joka lähettää jatkuvasti Bluetooth-signaalia, jota muut puhelimet kuuntelevat, Köykkä havainnollistaa. Sovellus ottaa huomioon kaksi asiaa. Toinen on signaalin voimakkuus, toinen aika. Mitä vahvempi signaali on ja mitä pidempään sitä havaitaan, sitä likemmällä ja kauemmin puhelimet ovat olleet toistensa lähellä. Sairastunut käyttäjä voi ilmoittaa sairastumisestaan muille. Ilmoitus lähtee sovelluksen kautta ja sen saavat ne käyttäjät, joiden puhelimet ovat olleet sairastuneen lähellä riittävän aikaa. – Varoitus tulee vähän samoin kuin puheluista tai tekstiviesteistä tulee ilmoituksia. Puhelin kilahtaa, Köykkä kertoo. Ilmoituksen mukana käyttäjä saa linkin Oma olo -verkkopalveluun, josta lukea lisäohjeita. Se, miten herkästi sovellus varoituksia lähettää, on työn alla. Herkkyyttä voidaan säätää vielä käyttöönoton jälkeenkin. Suurimpana haasteena luottamus Sovelluksen suurimpana haasteena on luottamus. Hyödyt jäävät pieniksi, jos suomalaiset eivät uskalla ottaa sitä käyttöönsä. Siksi Solita korostaa sen turvallisuutta. – Tapa, jolla teemme tämän, on sellainen, ettei sovelluksella seurata ketään, eikä sillä olisi edes mahdollista seurata ketään, asiantuntija Sami Köykkä toteaa. Suomen koronasovelluksesta tulee samankaltainen kuin jo monessa Euroopan maassa käytössä olevasta sovelluksesta. Sovelluksessa hyödynnetään Applen ja Googlen altistusten seurantaa varten luomaa rajapintaa, joka on asennettu valtaosaan puhelimista jo toukokuussa. Kriteerit rajapinnan käyttöön ovat tiukat. Jokaisessa maassa sitä saa hyödyntää vain yksi virallinen taho. Suomessa tämä taho on THL. Sovelluksen käyttö ei vaadi rekisteröitymistä, eikä se kerää käyttäjistään tunniste-, paikannus- tai henkilötietoja. Tieto lähetetyistä tai vastaanotetuista varoituksista on vain käyttäjällä itsellään. Vääriä hälytyksiä ja ilkivaltaa estetään varmistusnumerolla. Se tarvitaan, jotta käyttäjä voi lähettää toisille varoituksen. Numeron voi saada vain positiivisen testituloksen jälkeen terveydenhuollolta. Ennen julkaisua sovellus käy läpi testivaiheen ja Kyberturvallisuuskeskuksen arvioinnin. Ensimmäisiä testiversioita kokeillaan heinäkuussa, laajempi pilotointi alkaa elokuussa. Johtaja Risto Kaikkosen mukaan pilotissa on mahdollisesti mukana Suomen suurimpia kaupunkeja ja sairaanhoitopiirejä. THL tiedottaa pilottialueista tarkemmin myöhemmin.