Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Löytyihän se korona-arki

Olen tehnyt etätöitä nyt kuukauden ajan. Alun vaikeuksien jälkeen arki on asettunut uomiinsa. Alussa työmetodit etsivät vielä väyläänsä, mutta nyt arki on asettunut. Olen havainnut hyväksi toimintatavaksi aloittaa työskentelyn aamuvarhaisella kello viiden ja kuuden välillä. Siinä on pari tuntia rauhallista aikaa ennen kuin taloutemme muu väki käynnistää jo aiemmin kertomani sirkuksen. Työskentelyarkeni on mahdollistanut myös uudenlaisen ympäristön tarkkailun. Teen töitä kotimme työhuoneen ikkunan edessä, mistä on näkymä Saarivirrantielle. Tällä hetkellä tiedän aika tarkkaan, kuka naapurustostamme menee töihin kävellen tai polkupyörällä ja mihin aikaan työt mahdollisesti alkavat. Myös aamulenkkeilijät ovat tulleet tutuiksi. Vakiokasvojen lisäksi olen bongannut myös pari rusakkoa kirmaamassa pitkin katua. ”Uskomaton muija. Onneksi hän asuu meillä. Viimeinen kuukausi on tarjonnut ainutlaatuisen mahdollisuuden havainnoida, millaista elämää elämme ilman yhteiskunnan lapsiperheille tarjoamaa tukea. Välillä hermot ovat olleet koetuksella. Onneksi rouvalla on kasvatustieteilijän koulutus, joten hänen osaamisestaan ja ennen kaikkea pitkäpinnaisuudestaan on nyt ollut todella paljon hyötyä. Siinä vaiheessa kun itse pinnistelen hermoromahduksen partaalla, rouva opettaa rauhassa matematiikan tehtäviä ekaluokkalaisellemme ja järjestää siinä sivussa ohjelmaa kahdelle nuorimmalle lapsellemme. Uskomaton muija. Onneksi hän asuu meillä. Viimeiset neljä viikkoa ovat myös osoittaneet sen, miten paljon viisi henkisessä perheessä kuluu ruokaa. Nyt kun koko konkkaronkka on kotona kaiket päivät, se tarkoittaa kattavaa ruokahuoltoa. Eli aamu- ja iltapalat ja kaksi lämmintä ateriaa päivässä. Meille aikuisille riittäisi varmaan yksikin lämmin ateria, mutta lasten takia pitää olla myös toinen ateria. Vähintään kerran viikossa pitää käydä kaupassa hamstraamassa monta kassillista ruokaa ja tehdä tarvittaessa pienempiä täydennyksiä lähikaupasta. Pakastin on hieno keksintö, sinne voi lykätä jauhelihat ja muut tuoretykötarpeet odottamaan valmistamista. En yhtään ihmettele, että julkisuudessakin paljon puitu lasten ruokahuolto aiheuttaa huolta. Ruokaa kuluu paljon, eikä lämmin ateria edes kerran päivässä ole kaikissa perheissä itsestään selvä asia.