Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Harmaat jakkupuvut ja nutturat vaihtuivat iloiseen ilmeeseen – Anniina Valtonen haluaa näyttää, että asiantuntija voi olla nuori ja pirteä

Kun Anniina Valtonen oli palaamassa lapsena perheensä kanssa lentokoneella Teneriffalta vuonna 1998, koneen kapteeni herätti matkustajat yöllä. Hän ilmoitti, että nyt kannattaisi katsoa ulos. Lähestymässä oli komea ukonilma, josta ei olisi vaaraa koneelle. – Muistan, kun katsoin ikkunasta ulos, että vitsi toi on magee, Valtonen kertoo. Ukkospilvi välkkyi pimeällä taivaalla eri väreissä. Tuolloin 8-vuotias Valtonen kysyi isältään, mistä kapteeni tiesi ukonilmasta. Isä vastasi, että meteorologi oli kertonut. Valtonen päätti, että hänkin haluaisi olla isona meteorologi. Teini-iässä Valtosen mieli kuitenkin muuttui, koska meteorologi ei ollut uskottava ammatti kavereiden silmissä. Hän kaavaili siinä vaiheessa itselleen jakkupukuisen asianajajan uraa. Lukiossa Valtonen huomasi, ettei hän voinut sietää yhteiskuntatieteitä, joten hän hylkäsi ajatuksen asianajajan ammatista. Sen sijaan hän oli kiinnostunut matematiikasta, fysiikasta ja maantiedosta. Ja jälleen isä astui kuvaan. Hän kysyi, miten olisi meteorologin ammatti. Ei muuta kuin opinto-ohjaajan juttusille ja kohti Helsingin yliopistoa. Kumpupilven muoto paljastaa sateen todennäköisyyden Haltialan kotieläintilalla Helsingissä kesä on kauneimmillaan. Aurinko paistaa korkealta ja jokunen pilvi ajelehtii taivaalla kuin joutilas kesälomalainen puistossa. Hevoset laukkaavat niityllä, linnut kujertavat puissa ja lehmät mylvivät. Valtonen kertoo, että alueen yllä on korkeapaine. Kumpupilviä on muodostunut taivaalle, koska auringon lämmittämä ilma on kevyttä ja se nousee ylöspäin. Ylhäällä ilmakehässä on puolestaan viileämpää kuin maanpinnalla, minkä takia kohoava ilma tiivistyy kumpupilviksi. – Ja koska nuo pilvet ovat aika lättänöitä, siitä tietää, ettei nousuvirtauksia ole riittävästi, jotta noista kehittyisi sen kummempaa. Jos pilvet olisivat korkean tornimaisia, voisi päätellä, että tunnin tai kahden kuluttua sadekuurot kastelisivat kesämaisemaa. Kesäinen sää siis jatkuu. Turun ja Oulun seudun sään ennustaminen on vaikeaa Sään ennustamisessa Valtosta kiehtovat erilaiset sään ilmiöt: mitä yläilmakehässä tapahtuu ja mikä saa aikaan esimerkiksi juuri taivaalla lipuvat kumpupilvet. Näiden lisäksi häntä kiinnostaa säämallien taustalla oleva monimutkainen matematiikka ja fysiikka. – Meteorologin työ ei ole vain sitä, että katsomme tietokoneen mallista, minkälainen sää on, ja kopioimme sen sääkartalle. Se on omaa pohdintaa, analyysiä ja tulkintaa. Tämän lisäksi meteorologin pitää osata arvioida, milloin säämalli on oikeassa ja milloin väärässä. Tähän tarvitaan kokemusta ja vuosien tuomaa näkemystä. – Meteorologi on vähän kuin viini: paranee vanhetessaan. Varsinkin uran alussa säämalleihin on Valtosen mukaan vaikea tuoda paljon omaa lisäarvoa. Silloin ennustuksissa tukeudutaan vanhempien kollegoiden vinkkeihin ja arvioihin. "Usko pois, näin se menee, tee näin", Valtonen kuvailee kokeneiden ammattilaisten vakuutteluja. Hän kuvaakin itseään pesusieneksi, joka on imenyt ja imee edelleen oppia kokeneemmilta kollegoilta. Erityisesti pienten paikallisten sääilmiöiden ennustaminen vaatii meteorologin tulkintaa, koska niihin säämallien tarkkuus ei riitä. – Täytyy tietää, missä tilanteessa tulee sadekuuroja, miten maanpinnan muoto vaikuttaa sadealueeseen tai miten tuuli kanavoituu. Esimerkiksi tässä on paljon puita ja tuuli kanavoituu tässä sillalla, Valtonen kertoo sillan penkillä. Suomessa Turun ja Oulun seudun sään ennustaminen on Valtosen mukaan vaikeaa, koska tietokoneen säämallit eivät ymmärrä kaupunkien edustalla olevia pieniä saaria ja niiden vaikutusta säähän. Saaret suojaavat mantereella olevia kaupunkeja, joten niiden lämpötila on selvästi korkeampi kuin mallit sanovat. Ennustuksen pieleen meneminen harmittaa Entä kiinnostaako meteorologia, miten oma ennustus pitää paikkansa? Totta kai, huudahtaa Valtonen. – Tälle päivälle olen ennustanut 25 astetta, joten kyttään, meneekö se raja rikki. Jos olen spekuloinut idässä olevaa pilveä, seuraan, lähteekö se sieltä pois vai ei, Valtonen kertoo. Toisinaan häntä harmittaa, jos ennustus on mennyt pahasti pieleen. Jos esimerkiksi maanviljelijä odottaa poutaa ja tulee sadetta, lannoitukset tai ruiskutukset voivat epäonnistua. “Ikinä ei ole ollut niin jännittävää yövuoroa” Jokaisella meteorologilla on Valtosen mukaan tietty säätyyppi, jonka ennustamisesta pitää. Yksi on kiinnostunut ukkosista, toinen kovista tuulista ja kolmas helteiden ennustamisesta. Valtosen mieleen ovat voimakkaat matalapaineet. Erityisesti hänen mieleensä on jäänyt yövuoro 2. tammikuuta vuonna 2019. Silloin Suomea riepotteli Aapeli-myrsky. Tuuli puhalsi pahimmillaan puuskissa yli 40 metriä sekunnissa, ja merellä oli yhdeksän metrin korkuisia aaltoja. Ahvenanmaalla Kökarissa mitattiin Suomen historian suurin tuulen keskinopeus, 32,5 metriä sekunnissa. Ilmatieteen laitoksen sääpäivystyksen puhelin soi taukoamatta. Linjoilla oli ihmisiä, joita pelotti, sähköyhtiöt olivat huolissaan sähkönjakelusta ja toimittajat kyselivät tietoja. Valtosen adrenaliini virtasi. Hän vastaili puhelimeen, kertoi tilanteesta ja laati ennustuksia. – Se oli huippukiinnostavaa. Ikinä ei ole ollut niin jännittävää yövuoroa kuin se. Kun hän istui aamulla junassa matkalla kotiin, hartiat lysähtivät ja hän tunsi antaneensa kaikkensa. Tuntui hyvältä levätä. Kirkkaat värit piristävät aamulla Kirkkaanpunainen jumpsuit, keltainen jakkupuku ja vaaleanpunainen mekko. Anniina Valtosen tavaramerkiksi televisiossa ovat muodostuneet värikkäät asut, joissa hän kertoo säästä. Idea syntyi osin pakon sanelemana. Koska Valtonen on vaalea ja studiossa on kirkkaat valot, tv-väen piti keksiä, miten hän erottuisi paremmin sääkartoista eivätkä valot tekisi hänestä haamua. Meteorologi ei voi käyttää televisiossa kuviollisia vaatteita, koska sääkartat ovat värikkäitä ja niissä on paljon symboleita. Puvustuksen työntekijät keksivät, että kirkkaat värit ovat ratkaisu. – Jos aamulla vähän väsyttää tai on huono fiilis, piristyn ja minulle tulee parempi olo, kun vedän kirkkaanpunaisen puvun päälle, Valtonen naurahtaa. Puvustus on hankkinut Valtoselle jokusen asukokonaisuuden, joita hän muuntelee ja vaihtelee. Hän on myös kolunnut kirpputoreja, joilta on löytynyt sopivan iloisia esiintymisasuja. Neuletakeista ja nutturoista eroon Valtosen värikkäiden asujen ja iloisen esiintymistyylin taustalla on myös osittain onnekas sattuma. Kun Valtonen aloitteli meteorologin uraansa reilun parinkymmenen vuoden ikäisenä televisiokanava Nelosella, häntä yritettiin tietoisesti vanhentaa, koska perinteisen mallin mukaan asiantuntija on jäykkä, virallisuutta huokuva ja vanhempi henkilö. – Minä en ollut mikään niistä, joten päälleni laitettiin valtavia neuletakkeja tai jakkuja. Tukka laitettiin nutturalle ja meikillä yritettiin vanhentaa. Olin kuin tyttö äidin lainavaatteissa, Valtonen muistelee. Kaikki muuttui eräänä päivänä, kun näyttelijä Jaana Saarinen tuli kouluttamaan televisioyhtiön meteorologeja. Saarinen totesi yhtiön väelle, että lopettakaa tuo ja antakaa Valtosen olla oma itsensä. – Siitä se lähti. Sen takia en yritä esittää muuta kuin olen, enkä suostu pukemaan päälleni vaatteita, jotka mielletään stereotyyppisesti asiantuntijan vaatteiksi. Olen ikuisesti kiitollinen Jaanalle. Valtonen kertoo, että hän olisi voinut suojella itseään luomalla työroolin, mutta hän on halunnut olla avoimesti oma itsensä. Valtonen pitääkin epäreiluna sitä, että nuoria naisia arvostellaan usein ulkonäön perusteella. Heitä ei myöskään aina oteta vakavasti tai pidetä asiantuntijoina, vaikka he osaisivat työnsä siinä missä miespuoliset kollegansa. – Toivon, että työn jälki ja ennustusten kohdilleen meneminen puhuisivat puolestaan. Juhannus menee kotona grillatessa Valtosella on hyviä uutisia keskikesän juhlan viettäjille. – Juhannussää on koko maassa aurinkoista. Pohjois-Lapissa voi esiintyä jonkin verran pilvisyyttä. Maan etelä- ja keskiosissa lämpötila kipuaa hellelukemiin eli yli 25 asteen. Muualla maassa on hieman viileämpää, ja Pohjois-Lapissa lämpötila voi jäädä kymmenen asteen tietämiin. Etelä-Suomeen voi saapua juhannukseksi yksittäisiä sade- ja ukkokuuroja, jos Baltiasta pääsee virtaamaan kuuma ja kosteaa ilmamassaa Suomen puolelle. Meteorologi haluaa vielä muistuttaa, että juhannuksena ultraviolettisäteily on voimakasta, joten auringolta on syytä suojautua. Ja jos kokon sytyttämistä harkitsee, on syytä tarkistaa, onko metsäpalovaroitus voimassa. Valtonen viettää juhannuksen pitkälti kotioloissa. Sääkarttojen äärelle hän palaa jo juhannuspäivän jälkeen. – Juhannuskokkoni on varmaan grilli ja siellä olevat makkarat. Neljä kesäkysymystä Minkälainen on mieluisin kesäsää, meteorologi Anniina Valtonen? – Puolipilvistä, heikkoa tuulta ja 25 astetta lämmintä. Mikä on parasta tekemistä kesällä? – Jäätelön syöminen ja tikanheitto. Miksi? – Jäätelö on suomalaisten vadelmien ja mansikoiden kanssa paras kesäherkku. – Tikanheitto, koska olen siinä vähän parempi kuin mieheni. Innostuimme toissa kesänä heittää tikkaa, ja siitä on tullut kesäperinteemme. Mikä on mieluisin kesänviettopaikkasi? – Appivanhempien kesämökki Puumalassa, koska Puumala on nätti kesällä ja mökki on hienolla paikalla. – Mökillä on huono verkkoyhteys, joten siellä on täydellisesti pimennossa internetistä ja sosiaalisesta mediasta. Mitä kirjaa luet tänä kesänä? – Irlantilainen edesmennyt meteorologi Brendan McWilliams alkoi kirjoittaa 1960-luvulla päivittäin sääaiheista kolumnia. Niitä on koottu Weather Eye -kirjaan, josta luen jokaisen päivän päätteeksi yhden. Helsinkiläinen 30-vuotias meteorologi, joka työskentelee Ylellä ja Ilmatieteen laitoksella. Filosofian maisteri. Valmistunut Helsingin yliopistosta. Työskennellyt meteorologina televisiokanava Nelosella 2012–2016 ja Ylellä vuodesta 2019 lähtien. Harrastaa joogaa, koiran kanssa lenkkeilyä ja kesällä tikanheittoa. Esikuvat: oma äiti ja ammatillisesti Seija Paasonen.