Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Sarilla on vakityö, kaksi lasta ja aina huoli rahasta: Näin Suomessa pärjää, jos palkka on 1449 euroa kuussa

Vaikka yksinhuoltaja Sari Rekonen käy töissä, rahasta on jatkuvasti pulaa. Sari, 44, asuu kahden teini-ikäisen lapsensa kanssa Viitasaarella, ja hän on töissä Viitasaaren kaupungilla. 21-vuotias poika asuu jo omillaan. 18-vuotias poika ja yhdeksännellä luokalla oleva tyttö asuvat vielä äitinsä kanssa. Sari työskentelee yhdistelmätyöntekijänä Huopanan koululla. Työhön kuuluvat jakelukeittiön työ ja siivoustyö, lisäksi on kiinteistöhuollon tehtäviä. Nykyisen työnsä Sari sai kaksi vuotta sitten. Sitä ennen hän oli pätkätöissä 19 vuotta. Sarin tulot eivät kuitenkaan meinaa riittää elämiseen. Sarin elämästä kerrotaan myös Palkalla ei pärjää -dokumentissa, joka on esillä Yle Areenassa. Voiko varata hammaslääkärin vai ostaa toppatakin? – Se on koko ajan semmoista pähkäilyä. Koko ajan saa miettiä. Jos vaikka tässä kuussa varaan itselleni hammaslääkärin, riittävätkö rahani siihen, Sari pohtii. – Vai pitäisikö tässä kuussa ostaa toiselle lapselle toppatakki, ja pärjätäänkö sitten? Ei voi vain huolettomasti elää niin, ettei koko ajan laske. Kyllä koko ajan pitää olla kartalla menoista. On se kuormittavaa, vaikka et haluaisi antaa sellaista valtaa sille asialle mielessäsi. Mutta siitä on vain huolehdittava, että pysyisit pinnalla. Tällä hetkellä Sarin nettotulot muodostuvat seuraavista: palkka 1 449 euroa, lapsilisä 148,18 euroa, asumistuki 43 euroa, lasten isän maksama elatustuki 71,85 euroa ja Kelan elatustuki 86,95 euroa Kun Sari oli kotona työttömänä yksinhuoltajana kolmen alaikäisen lapsensa kanssa, hänen tulonsa olivat samaa luokkaa. Sari miettii, miten siihen on tultu, että kaikilla ihmisillä ei palkka riitä. – Toki jos meitä olisi tässä kaksi aikuista, tilanne olisi toinen. Mutta meitä yksinäisiä vanhempia on Suomessa aika paljon. Paljosta joutuu tinkimään Sari joutuu arjessaan tinkimään monista asioista. – En voi vain sanoa lapsille, että lähdetään elokuviin tai teatteriin. Se olisi mielestäni aika tavallista elämää, että käytäisiin yhdessä vaikka ulkona syömässä. – Aina sitä miettii, paljonko siihen menisi rahaa, ja sitten miettii, että ei sitä ole. Sari on todennut myös sen, että jo ala-asteikäisten lasten tarvikkeiden hankkiminen on suuri menoerä. Tavalliset hankinnat, kuten luistimet ja sukset, on pitänyt hankkia aina käytettyinä. Sari lisää, ettei kaikkea pidäkään pystyä ostamaan uutena ja että hän kannattaa kierrätystä. Jatkuva raha-asioissa tinkiminen aiheuttaa Sarin mukaan jatkuvasti lisää painetta. Viikonloppu 20 eurolla Sari kertoo esimerkin, jossa viikonloppu pitäisi pärjätä 40 eurolla. Mutta sitten perheeseen tulee yllättäen kuumetta ja korvakipu. Kun lääkäri määrää lääkekuurin, johon menee 20 euroa, ollaan jo pulassa. – Sitten ei ole enää kuin se 20 euroa sille viikonlopulle ja pitää miettiä, että ruuat pitää saada sillä, Sari sanoo. – Kaikki yllättävät tilanteet aiheuttavat sen, että alat heti laskea päässäsi, että mitä nyt tapahtuu, miten nyt selviän tästä. Sarin on tehnyt välillä surulliseksi se, että hän joutuu usein sanomaan lapsilleen, ettei rahaa ole johonkin asiaan. – Ei aina tarvitse saada kaikkea, mutta sen huomaa ihan tavallisissa asioissa. Esimerkiksi jos on tarkoitus hakea porukalla pizzat illanviettoon, ja se maksaisi yhdeksän euroa ja ajatellaan, että meillä ei ole siihen rahaa. Silloin meinaan pillahtaa itkuun ja mietin, että kyllähän sen rahan jostain saan. Sari on kokenut, että vähävaraisille tulee holhoavia kommentteja. Sarin mukaan varsinkin  some-keskusteluissa löytyy niitä ihmisiä, joilla ei ole itsellään kokemuksia taloudellisesta ahdingosta. – Sieltä tulee neuvoja. He haluaisivat hyvin mielellään päättää, mihin käytät rahasi. Jos rahaa on vähän, on varmasti miettinyt kaikki mahdolliset keinot, miten rahat saisi riittämään. Vakituinen työ on helpotus Sari näkee yhteiskunnan polarisoitumisen ja matalapalkkaisuuden kasvavana ongelmana. Hän toivoo yhteiskunnalta enemmän ratkaisuja varsinkin lapsiperheiden vähävaraisuuteen. Vakituinen työ on Sarille helpotus verrattuna pätkätöihin. Palkka tulee joka kuukausi. – Pidän työstäni pienessä kyläkoulussa. Työyhteisö on ihana, ja tunnen kaikki lapset nimeltä. Viihdyn tosi hyvin. Vaikka palkka ei ole suuri, Sari sanoo, että esimerkiksi työttömillä on huonompi tilanne. – Mutta työssä käyväkin voi olla köyhä. Tällä hetkellä Sari keskittyy nykyiseen työhönsä ja siihen, että lapset saavat käydä koulunsa loppuun Viitasaarella. itse hän suoritti lukion jälkeen hotelli- ja ravintolaoppilaitoksessa ravintola-alan perustutkinnon ja teki tarjoilijan töitä nuorena. Lasten syntymän jälkeen hän suoritti myynnin ammattitutkinnon ja oli töissä palvelualalla kaupoissa. Viimeksi hän suoritti laitoshuoltajan ammattitutkinnon. – Mutta koskaan ei tiedä. Olisihan se mahdollista tulevaisuudessa opiskella vaikka neljäs ammatti, Sari sanoo. Sari kertoo elämästään Palkalla ei pärjää -dokumentissa Yle Areenassa .