Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Kuvagalleria: Kanttorit rakastuivat kilpikonniin

Kankaanpään seurakunnan kanttorit Marita ja Risto Raikaslehto ovat kolmen kilpikonnan onnelliset omistajat. Nämä kilpikonnat ovat suinkaan piileskele kilpensä takana, vaan ne ovat leikkisiä ja uteliaita eläimiä. Energisellä tuulella ollessaan ne suorastaan ryntäilevät pitkin lattioita. – Kun tulee töistä kotiin oikein stressaantuneena, niin kyllä näiden kilpikonnien seurassa nopeasti rauhoittuu. Näiden kanssa tulee väkisinkin hyvälle tuulelle, Marita Raikaslehto kuvailee. Kaikki kolme kilpikonnaa ovat päätyneet heille eläinsuojeluyhdistysten kautta. Ensimmäinen kilpikonna muutti heidän kotiinsa vuonna 2005. – Nono oli lopetusuhan alla. Alun perin ajattelin, että me emme kilpikonnaa ota, mutta sitten kun menin katsomaan eläintä, se oli niin surkean näköinen nököttäessään siinä tiiliskiven päällä, että eihän sitä voinut olla ottamatta, Marita Raikaslehto kertoo. Nono on punakorvakilpikonna. Seuraavana vuonna Nono sai kaverikseen euroopansuokilpikonnan nimeltä Erno Fabio. – Olimme jo miettineet, että olisi kiva saada Nonolle seuraa. Saimme kuulla, että Miehikkälässä oli löytynyt kilpikonna ruohikosta kävelemästä. Kun kukaan ei tullut eläintä hakemaan, otimme sen kotiimme. Erno oli laihtunut niin, että kuoren sisällä se oli vain sisiliskon kokoinen. Vähitellen se kuitenkin toipui, ja nykyisin se on konnistamme vilkkain. Erno on hyvinkin ihastunut Nonoon. Kun Nono lähtee likkeelle, Erno tulee kiihkeästi perässä sen takamusta haistellen. Erno on Nonoa puolet pienempi, mutta on niillä ollut myös kunnon säpinää keskenään. – Kerran ihmettelimme, että mitä ryskettä akvaariosta kuuluu. Löysimme kilpikonnat toisiinsa käpertyneinä. Lisääntymään ne eivät kuitenkaan keskenään pysty, Risto Raikaslehto sanoo. Toisinaan akvaarioon ilmestyy kilpikonnan munia. – Ne ovat hedelmöitymättömiä munasoluja. Kooltaan ne ovat hieman pingispalloa pienempiä, Risto Raikaslehto selostaa. Perheen kolmas kilpikonna Rosetta löytyi Kokemäenjoesta uiskentelemasta vuonna 2013. – Satakunnan Kansassa oli ollut juttu joesta löytyneestä kilpikonnasta. Päätimme ottaa eläimen hoitoomme, vaikka tiesimme sen olevan erittäin huonossa kunnossa. Sen kilpikin oli värjäytynyt aivan ruosteenpunaiseksi, koska se oli pyörinyt koko talven siltarumputyömaalla. Hoivassamme eläin kuntoutui vähitellen täysin. Erno näyttää olevan kiinnostunut Rosettasta, mutta Rosetta ei suhtaudu sen lähentelyihin kovin suopeasti. Rosettan koipi heilahtaa uhkaavasti, kun Erno yrittää lähestyä. Punakorvakilpikonnat on nykyään luokiteltu haitallisiksi vieraslajeiksi EU-alueella, joten niitä ei voi enää hankkia lemmikiksi. Raikaslehdot ottivat konnat hoitoonsa ennen vieraslajiasetuksen voimaantuloa, joten he saavat pitää lemmikit niiden luonnolliseen kuolemaan saakka. He huolehtivat siitä, ettei laji pääse leviämään ympäristöön. Euroopansuokilpikonnan voi ottaa lemmiksi Suomessa. Jos sellaisen haluaa itselleen, kannattaa miettiä kahdesti, sillä kilpikonna voi elää jopa 70-vuotiaaksi. "Kun menin katsomaan eläintä, se oli niin surkean näköinen nököttäessään siinä tiiliskiven päällä, että eihän sitä voinut olla ottamatta. Marita Raikaslehto