Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Uhkia ei pidä ottaa vain annettuina, vaikuttaakin voi

Useimmat meistä muistavat ensimmäisen koulupäivänsä kuin eilisen. Moni muistaa yhtä hyvin myös sen koko vartaloa kutittaneen jännityksen, kun omat lapset astelivat ensimmäistä kertaa reppu selässä kohti koulua. Opintien alkumetreiltä kertyy muistojen arkistoon herkullisia tarinoita tyyliin "en mene sinne enää toista kertaa, koska osasin jo kaiken" . Noin 60 000 ekaluokkalaista aloitti opintiensä tänä syksynä. Lukema on noin 1 000 oppilasta pienempi kuin vuosi sitten, eikä laskusuunnalle näy loppua. Opetushallituksen tilastojen mukaan Suomessa on vähän alle 2 300 peruskoulua, joissa opiskelee noin 560 000 oppilasta. Jo pitkään on puhuttu ikäluokkien pienenemisestä. On selvää, ettei syntyvyyden lasku ei voi olla vaikuttamatta kouluverkkoon. Kun lasten määrä laskee, laskee myös koulujen määrä. Jyrkimmän arvion mukaan koulujen määrä putoaa vuoteen 2040 mennessä miltei puoleen nykyisestä. Opetushallitus ennustaa, että peruskouluja on 20 vuoden päästä enää alle 1 300. Ei tarvitse käyttää ekaluokan laskutaitoja pidempää matematiikkaa, jos ynnää, että koulut nousevat paikalliseksi vaaliteemaksi. Niinisalossa poteroita kaivavat muutkin kuin varusmiehet. Ja niin sen totta kai pitää ollakin. Kun uhkakuvat sanotaan ääneen, niihin on mahdollista pystyä reagoimaan. Samalla opetusalan ammattilaisten kannattaa pitää puolensa ja tuoda esille, millainen on hyvä koulu 2020- ja 2030-luvuilla. Voi näet hyvinkin olla, että vaatimukset ovat erilaisia kuin omien kouluteidemme alkaessa.