Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Iäkkään lääkekuorma huolettaa apteekkejakin – Porin seudulla käynnistyvässä hankkeessa apteekit kartoittavat kotihoidon asiakkaiden kaikki lääkkeet, luontaistuotteet unohtamatta

Suomalaisten ikääntyessä yhä useammalla on lääkeannostelija täynnä jos jonkinlaista pilleriä. Monilääkitys eli usean lääkkeen käyttö samanaikaisesti on yleistynyt, koska yhä useampia sairauksia voidaan hoitaa lääkkein. Vaan onko lääkkeiden yhteisvaikutus aina toivotunlainen, onkin sitten toinen juttu. Onko joku lääke tarpeeton tai suorastaan sopimaton? Haaste tunnetaan myös apteekeissa. Ulvilan apteekin apteekkari Mikko Vänni kertoo, että apteekeissa on jo nyt aktiivista lääkeneuvontaa. Ajoittain olisi kuitenkin tarve kokonaisvaltaiselle lääkearviolle, ja sellaisen tekeminen vie aikaa. –  Jos kotihoito hakee asiakkaalleen kerralla 20 lääkettä, se on sellainen kuorma, ettei farmaseutti tai proviisori ehdi muutamassa minuutissa muuta kuin tarkistaa, ettei ole samoja lääkkeitä eri nimillä. Ongelmaan ollaan kehittämässä erityistä Satakunnan mallia. Porin perusturva on käynnistänyt Helsingin yliopiston, Porin Asema-Apteekin sekä Lavian ja Ulvilan apteekin kanssa projektin, jossa uusien kotihoitoon tulevien iäkkäiden asiakkaiden lääkkeiden käyttö kartoitetaan apteekeissa tavallista tarkemmin. – Tavoitteena on tunnistaa ja vähentää kotihoidon piiriin tulevan asiakkaan lääkehoidon riskejä ja siten tukea toimintakykyä ja kotona asumista, kertoo vanhuspalveluiden päällikkö Pirjo Mäkilä Porin perusturvasta. Tutkimuksessa käydään läpi muun muassa asiakkaan toimintakyky sekä lääkitykset ja niistä tarkistetaan esimerkiksi yhteisvaikutukset ja ikääntyneille mahdollisesti haitalliset lääkkeet. Harjavallan apteekin proviisori Sanna Räntilä osallistuu hankkeeseen Helsingin yliopiston tutkijan roolissa. Räntilän mukaan aikaisempien tutkimusten perusteella arvioidaan, että noin puolella kotihoidon uusista asiakkaista olisi tarvetta perusteellisemmalle lääkehoidon kartoitukselle. Räntilän mukaan käytössä olevien lääkkeiden lukumäärä ei yksin kerro asiakkaan lääkehoidon asianmukaisuudesta. –  Jos asiakkaalla on esimerkiksi kymmenen eri lääkettä käytössä, se voi olla hänelle hyvinkin tarpeellinen määrä. Ongelmaksi lääkemäärä voi nousta silloin, kun kokonaisuus ei ole kenenkään hallinnassa. Se voi tapahtua esimerkiksi silloin, kun asiakas on asioinut usealla eri lääkärillä, jolloin tieto lääkehoidoista on pirstaloitunut. Marraskuussa käynnistyneessä projektissa 30 vapaaehtoiselle tehdään syvällisempi lääkehoidon arviointi. Räntilän mukaan lääkityksestä kerätään mahdollisimman kattava tieto, joten mukaan otetaan myös itsehoitovalmisteet ja luontaistuotteet. Kartoituksen päätteeksi farmaseutti tai proviisori ehdottaa, mikäli lääkityksessä vaikuttaisi olevan ratkaisua vaativia ongelmia tai vaaroja. Vänni korostaa, että lopullisen päätöksen lääkkeistä tekee jatkossakin lääkäri. –  Hän voi ehdotuksen pohjalta nostaa tai laskea lääkitystä tai jopa kokonaan poistaa. Mahdollisten lääkitysongelmien ratkeaminen voi kuitenkin parantaa kotihoidon asiakkaan vointia merkittävästi, joten ongelmakohdat kannattaa selvittää. Idea apteekkien ja perusturvan yhteistyöstä tuli apteekkari Vännin mukaan aikoinaan Satasoten muutosjohtaja Terttu Nordmanilta . –  Hän halusi apteekkien osaamista mukaan sote-uudistukseen. Sen yhteydessä pohdittiin mallia, voisivatko apteekit myydä lääkehoitoarvioinnin osaamistaan palveluseteleillä kunnallisille tai maakunnallisille organisaatioille. Julkisessa keskustelussa apteekit mielletään ajoittain pelkiksi lääkkeen myyjiksi. Vänni korostaa apteekin väen vahvaa ammattietiikkaa. –  Apteekeissa on paljon tietoa ja osaamista, jota yhteiskunta voisi hyödyntää nykyistä enemmän. Tällä projektilla etsimme vastausta kysymykseen, mitä hyötyä yhteiskunnalle olisi apteekkien farmaseuttien lääkearviointiosaamisesta. Vänni myöntää, että oikean lääketasapainon löytäminen ei ole helppoa. Hänen mukaansa ikääntyneen lääkekuormitus pitäisi joka tapauksessa tarkistaa tasaisin välein, sillä ihmisen ikääntyessä aineenvaihdunta hidastuu, paino ja lihasmassa laskee sekä munuaisten toiminta heikkenee. Suomalaisessa terveydenhuollossa lääkehoidosta päättäminen on pitkälti ollut vain lääkärien vastuulla. Proviisori Räntilä uskoo, että hanke ei tuo hierarkkisia ongelmia, sillä siinä apteekin työntekijät toimivat lääkärin apuna. –  Lääkärit ovat työssään kiireisiä, jolloin heillä ei ole valitettavasti aina tarpeeksi aikaa perehtyä varsinkin lääkärille vieraampien potilaiden lääketaustoihin. Nyt tarjoamme heille apuvälineen. Lääkkeiden kokonaismyynti vuonna 2018 oli 3,3 miljardia euroa, kasvua edellisvuoteen 6,8 prosenttia. Reseptilääkkeet (avohoito) 2,2 miljardia euroa, kasvua 3,9 %. Itsehoitolääkkeet 0,4 miljardia euroa, kasvua 1,2 %. Sairaalamyynti 0,7 miljardia euroa, kasvua 19,8 %. Lääkkeiden korvausmenot kasvoivat 5,3 %:lla 1,5 miljardiin euroon. Voimakkain kasvu lääkekorvausmenoissa johtui syöpälääkkeistä ja immuunivasteen muuntajista sekä veritautien lääkkeistä. Kulutukseltaan suurimpien lääkeryhmien korvausmenot kuitenkin pääsääntöisesti pienenivät. Tällaisia ryhmiä olivat sydän- ja verisuonisairauksien lääkkeet, hengityselinten sairauksien lääkkeet ja hermoston sairauksien lääkkeet. Lähde: Lääkealan turvallisuus- ja kehittämiskeskus Fimea