Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Mielipide: Opinto-ohjaajan näkökulma lukiouudistukseen

Lukiouudistuksen keskeinen tavoite on ollut vähentää opintojen sirpaleisuutta ja ehkäistä nuorten uupumista. Kankaanpään Seudussa julkaistua lehtijuttua ”Alku aina hankalaa, yhdessä eteenpäin” (10.9.2020) lukiessa herää kysymys, miten tämä toteutuu Kankaanpään yhteislyseossa. Kankaanpään yhteislyseossa kokeillaan lukiouudistuksen nimissä uutta päivittäistä aikataulua ja lukujärjestystä. Satakunnan Kansan pääkirjoituksessa 12.9.2020 kerrotaan, että opiskelijat ovat stressaantuneita ja väsyneitä uudistuksista. Valtakunnallinen opetussuunnitelma ei määrää mitään niistä muutoksista, jotka stressaavat kankaanpääläisiä lukio-opiskelijoita, vaan ne ovat aina koulujen omassa päätösvallassa olevia käytäntöjä. Kankaanpään yhteislyseo on siirtynyt lukion 5. jaksojärjestelmästä 3. jaksojärjestelmään, jossa oppiaineet vaihtuvat tunneittain, kokeet on hajautettu ja koepäivinä tehdään myös oppiaineiden läksyt. Lukujärjestyksessä samaa ainetta voi olla samana päivänä sekä aamupäivän että iltapäivän tunneilla. Jakson aikana opiskellaan lähes kymmentä eri oppiainetta. 5. jaksojärjestelmässä nuori puolestaan saa keskittyä jakson aikana 5–7 aineen opiskeluun intensiivisemmin ja opintojakso päättyy tyypillisesti koeviikkoon tai päättöviikkoon. Koeviikon keskeinen tavoite on oppilaan hyvinvoinnin näkökulmasta antaa nuorelle mahdollisuus keskittyä kokeiden tekemiseen ja samalla harjoitella ylioppilastutkintoa varten pidempien kokeiden tekemistä. Opetussuunnitelman perusteet tulevat voimaan syksyllä 2021 aloittaville opiskelijoille. Nykyiset lukiolaiset opiskelevat vuoden 2016 opetussuunnitelman perusteiden mukaisesti loppuun saakka. Opetussuunnitelma ei vaihdu kesken opintojen vaan vuosina 2021–23 lukioissa opetetaan kahden eri opetussuunnitelman mukaisesti. Syksyllä 2021 aloittavilla lukio-opintojen laajuus määritellään opintopisteinä. Nyt lukio-opintojen laajuus on 75 kurssia, kun taas ensi syksynä aloittavilla 150 opintopistettä. Jatkossa 2 opintopistettä vastaa nykyistä yhtä kurssia. Valtakunnallisista ja paikallisista moduuleista voidaan koota erilaajuisia opintojaksoja. Valtakunnallisena tavoitteena on myös poistaa oppiaineiden päällekkäisyyksiä ja rakentaa oppiainerajat ylittäviä opintojaksoja. Lukion uusi valtakunnallinen opetussuunnitelma ei määrää lukioiden jaksojen määrää tai oppituntien pituutta, mutta valtakunnallisten opintojen laajuuden se määrää. Opintopisteen kesto on määritelty ja se on 14 tuntia 15 minuuttia. Lehtijutussa kerrotaan, että opintokokonaisuuden tuntimäärä on lisääntynyt. Kuitenkaan lukion tuntijakoon ei tule muutoksia eikä opiskeltaviin asioihin tosiasiassa ole yhtään enempää aikaa, oli oppitunnin pituus tai jaksojärjestelmä mikä tahansa. Lukion paikallisessa opetussuunnitelmassa korostuvat ratkaisut, jotka tukevat opiskelijoiden hyvinvointia, jaksamista ja osallisuutta. Miten 9. luokkalainen nuori osaa arvioida itseään tulevana lukio-opiskelijana? Haluaako nuori jatkaa myös lukiossa yläkoulumaisessa järjestelmässä vai sopiiko nuorelle paremmin esimerkiksi lukion 5. jaksojärjestelmä? Peruskoulun opinto-ohjaajien tehtävänä on avata nuorelle lukiokoulutuksen järjestäjien sisältämät erilaiset vaihtoehdot, jotta nuori ymmärtää, minkälaisen opiskelujärjestelmän hän itselleen valitsee. Nuori voisi pohtia valintaansa mm. seuraavien kysymysten avulla. Millaisessa lukiojärjestelmässä haluaisin opiskella? Millainen järjestelmä tukisi parhaiten kasvuani kohti korkea-asteen jatko-opintoja? Millaiset muutokset edistävät hyvinvointiani ja jaksamistani lukiolaisena? Lukija voi ymmärtää lehtijutusta, että muut Suomen lukiot seuraavat Kankaanpään yhteislyseon viitoittamaa tietä. Kuitenkaan asia ei ole näin. Suomen lukioissa yleisimmät jaksojärjestelmät ovat 5. ja 6. jaksojärjestelmä ja suuri osa Suomen lukioista jatkaa 5. tai 6. jaksojärjestelmässä uudistuksen jälkeenkin. "Lukion paikallisessa opetussuunnitelmassa korostuvat ratkaisut, jotka tukevat opiskelijoiden hyvinvointia, jaksamista ja osallisuutta.