Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Keuhkosyöpähoito alkaa yhä usein liian myöhään, mutta Satasairaalan keuhkosyöpälääkäri muistaa ajan, jolloin potilaalle ”ei ollut tarjota mitään”

Jopa joka toinen keuhkosyöpään sairastuneista suomalaisista saa diagnoosinsa vasta, kun syöpä on ehtinyt edetä levinneeksi taudiksi. Satasairaalan keuhkotautien erikoislääkäri Matti Pietiläinen ei ylläty lääkeyhtiö MSD:n tutkimustuloksesta. Keuhkosyöpään liittyy yhä paljon yksityiskohtia, johon kehittyneinkään lääketiede ei ole löytänyt vastauksia. Pitkän linjan lääkärinä Pietiläinen on nähnyt keuhkosyövän hoidon kehityksen. Tilanne oli tyystin toisenlainen vielä 1980-luvulla. – Kun silloin ihmisellä todettiin laajalle levinnyt keuhkosyöpä, ei ollut tarjota mitään. Sittemmin syöpähoito on monipuolistunut harppauksin. Kun vielä vuosituhannen vaihteessa levinneen keuhkosyövän ainoa lääkehoito oli sytostaattihoito, on nykyään käytössä täsmälääkkeitä keuhkosyövän mutaatiopoikkeavuuksiin. Viimeisimpänä mukaan ovat tulleet immunoterapiat. Immunoterapia on eräänlainen biologinen hoito, jolloin lääkkeiden tarkoituksena on vahvistaa elimistön omaa immuunireaktiota syöpää vastaan. Hoidon kehittyminen molekyylitason diagnostiikaksi näkyy myös keuhkosyövän ennusteessa. Pitkälle edennyttä tautia sairastavan elinaika täsmälääkkeillä on keskimäärin 30–40 kuukautta. Uudessa immunoterapiassa osa potilaista saa pitkiä, jopa vuosia kestäviä hoitoja. Vaikka hoidot ovat kehittyneet, myöntää Pietiläinen, etteivät kaikki potilaat ole vieläkään hyötyjiä. Uusimpiinkin hoitoihin saattaa liittyä merkittäviä haittatapahtumia. Satakunnan sairaanhoitopiirin alueella todetaan uusia keuhkosyöpätapauksia vuosittain noin 120. Nykyään heistä noin kaksi kolmasosaa on miehiä, kun aikaisemmin miesten osuus oli reilusti suurempi. Keuhkosyöpään sairastuvista tupakkaa polttaa noin 85 prosenttia, joten pelkästään tupakointi ei selitä keuhkosyöpää. Keuhkosyöpää sairastavien naisten määrä on noussut sitä mukaa kun tupakoivien naisten osuuskin on kasvanut. Viime vuosien arvoituksellisiin ilmiöihin kuuluu havainto, että keuhkosyöpä on lisääntynyt myös niillä naisilla, jotka eivät tupakoi. Vaikka keuhkosyövän hoito onkin siis kehittynyt, sen havaitseminen ei ole vieläkään helppoa. Keuhkosyöpä on pitkään oireeton. Selittämätön yskä saattaa olla ensioire. Vieläkin osalla potilaista diagnoosi tehdään päivystyspoliklinikalla. Keuhkojen tietokonekuvaus antaa lisäinformaatiota epäilyssä. Julkisuudessa on pohdittu laajaa seulontaa keuhkosyövän löytämiseksi. Keuhkotautien erikoislääkäri Pietiläinen näkee esityksessä ongelmia, koska ei ole yksinkertaista seulontamenetelmää keuhkosyöpäpotilaiden löytämiseksi. – Seulonta nykymuodossa edellyttäisi massiivisia määriä tietokonekuvauksia. Löydösten määrä verrattuna kuvattuihin potilaisiin jäisi aika vähäiseksi. Taloudellisesti kyseessä olisi iso panostus. Erikoislääkäri Pietiläisen yksi keskeisistä tehtävistä onkin löytää erilaisista hoitovaihtoehdoista se, josta on potilaalle paras hyöty. Varhaisvaiheen keuhkosyövässä ensisijainen hoito on leikkaus, mikä osaltaan puhuu taudin aikaisen havaitsemisen puolesta. Viime vuonna Satasairaalassa tehtiin vain 16 keuhkosyöpäleikkausta. Leikkaukset tehdään yhteistyössä etänä Turun yliopistollisen keskussairaalan kanssa. Julkisuudessa on pohdittu sitä, pitäisikö harvinaisemmat leikkaukset keskittää pelkästään yliopistollisiin keskussairaaloihin. – Meidän kirurgimme Tuomas Koskinen tekee ihan yhtä hyvää tulosta kuin Turussa ja Helsingissä. Ainakaan siitä se ei ole kiinni. Keuhkosyöpä on useimmiten ikäihmisten tauti. – Meidän potilaistamme miehet ovat keskimäärin 65-vuotiaita, naiset hieman vanhempia, 70-vuotiaita. Joukkoon mahtuu yksi nelikymppinenkin. Keuhkosyövällä on kolkko maine, eikä aiheetta. Miten ihmiset ottavat tiedon vastaan syövästä, joka on kuolettava? – Olen ihmetellyt suomalaisia miehiä, kuinka he ovat ottavat diagnoosin vastaan. Ei täällä voimakkaita tunteenpurkauksia esitetä, vaikka taatusti kaikki tuntevat suurta surua. Ihan kaikki eivät ota tietoa vastaan stoalaisella tyyneydellä. Nykyajan tupakoitsijat tietävät siihen liittyvät riskit. Kovempi paikka sen sijaan on niillä ihmisillä, jotka sairastuvat terveellisistä elämäntavoistaan huolimatta. – Yksi potilas ihmetteli minulle sitä, kuinka hän on ollut niin kiltti ja urheilullinen eikä ollut tupakoinut, ja sitten kuitenkin juuri hän sai tällaisen sairauden. Ei minulla ollut siihen kysymykseen vastausta. Minkä viestin Pietiläinen antaa henkilölle, jolla on todettu keuhkosyöpä? – Olen realisti, enkä lupaile mitään paranemisia, sillä siitä jää kiinni. Keuhkosyöpä on edelleenkin huonoennusteinen tauti. Erikoislääkäri Pietiläisen potilaista osa on tavallaan hankalia. Vuosikymmeniä tupakkaa polttaneet iäkkäät miehet sinnittelevät jääräpäisesti usein kotonaan loppuun asti. – Sitten kun he tulevat lääkäriin, on tauti jo niin pitkällä, että aika nopeasti joudutaan aloittamaan palliatiivinen (parantumattomasti sairaan oireita lievittävä) hoito. Nykyään syöpähoidot ovat kuitenkin niin kehittyneet, että jos ihminen tulee ajoissa meille, ei tauti ole niin lyhytaikainen kuin ennen. Syntyy , kun keuhkoputken tai varsinaisen keuhkokudoksen solut muuttuvat pahanlaatuisiksi. Muiden syöpien tavoin varhaisvaiheessa oireeton. Oireet: Yskä, veriset yskökset, hengenahdistus, kipu ja toistuvat keuhkotulehdukset. Maailman yleisin syöpä. Suomessa se on kolmen yleisimmän syövän joukossa sekä naisilla että miehillä. Vuosittain keuhkosyöpään sairastuu noin 2 500 suomalaista. Vuonna 2018 kurkunpään, henkitorven ja keuhkon syöpään menehtyi yhteensä 2 318 suomalaista. Miehiä menehtyi 1 507, naisia 811. Satakunnassa menehtyi 108 henkilöä vuonna 2018. Koronaviruksen suhteen keuhkosyöpää sairastavat ovat ikänsä ja tautinsa vuoksi erityisen riskialttiita. Syöpähoidot ovat kiireellisiä hoitoja. Niihin ei vaikuta Satasairaalan päätös keskeyttää ei-kiireellinen toiminta koronavirusepidemian vuoksi. Kontrollit tehdään etänä puhelimitse. Lähde: kaikkisyövästä.fi ja Tilastokeskus