Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Kolumni: Kulttuuriperinteet romuttumassa? – ”Itse en peruisi yhtään tilaisuutta kirkossa”

Apulaisoikeusasiamiehen linjaus, ettei koulujen yhteisiä juhlia tulisi järjestää kirkossa, aiheutti jälleen melkoisen mediamylläkän. Muistutti jotenkin muutamien vuosien takaista suvivirsikohua. Tulkintoja ja väärinymmärtämistä riitti. Voimassa on kuitenkin edelleen niin perustuslakivaliokunnan kuin opetushallituksen linjaukset, että juhlia voidaan järjestää kirkossa, kunhan siellä ei ole tiettyjä tunnustuksellisia elementtejä. Muistetaan nyt tämä. Enkelitaivaan ja suvivirttä voidaan aina laulaa, kirkkoon voidaan mennä, joulukuvaelma voidaan esittää, koulujen ilmaisutaidon ja musiikkiluokkien esitykset ovat suotavia. Hiljennytään ja nautitaan vaikkapa joulun tunnelmasta. Pappi ei kuitenkaan saarnaa. Keväällä valkolakit voidaan painaa päähän ja todistukset jakaa. Kirkon tilat ovat usein riittäviä jopa useamman koulun yhteiseen juhlaan. Näin on hyvä! Seinät eivät tee tilaisuutta vielä uskonnolliseksi, vaikka jotkut siitäkin kitisevät. Itse en peruisi yhtään tilaisuutta kirkossa, pitää vain selvittää mitä siellä tehdään. Kirkkoon kuuluu n 70 prosenttia eli yli 3,8 miljoonaa suomalaista, rippikoulun meistä käy peräti 77 prosenttia. Uskontoihin kriittisesti suhtautuvien vapaa-ajattelijoiden ”kantelupukki”-seuraan kuluu 0,02 prosenttia väestöstä. Pidetään nämä suhdanteet mielessä! Perustuslakivaliokunta on linjannut hyvin selvästi, että uskontojen täytyy saada näkyä yhteiskunnassa. Edelleen se on kirjannut, että pitkälle viety uskonnollisten perinteiden välttäminen ei edistä suvaitsevaisuutta! Suomalaista yhteiskuntaa vaivaa tällä hetkellä joka suuntaan kumartelu ja molempien poskien kääntäminen läimäytykselle. Mikä ihmeen vimma on luopua omista arvoista, omasta identiteetistä ja meitä koossa pitävistä kulttuuriperinteistä? Minä uskon, uskon myös kansan valitsemaan eduskuntaan, perustuslakiin, maalaisjärkeen, joulupukkiin, tonttuihin ja saunaan. Olen ymmärtänyt, että Kankaanpään kouluissa on opetushallituksen ja perustuslakivaliokunnan antamat ”läksyt” luettu. Yläasteella juhlat on jaettu hienosti kolmivuorotteluun; on perinteisiä-, erilaisia- ja hartaita juhlia. Kun on hartaan juhlan vuoro, niin silloin järjestetään koulun tiloissa vaihtoehtoista opetusta ja toimintaa. Hyvä tiedottaminen juhlatapahtumista koulun ja kodin välillä on tärkeää. Tulkinnoille on jonkin verran varaa ja silloin tulee edetä maamme kulttuuriperinteiden ehdoilla. "Seinät eivät tee tilaisuutta vielä uskonnolliseksi, vaikka jotkut siitäkin kitisevät.