Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Kolumni: Suomen ja somen kielestä

Mitä on suomen kieli? Onko se sitä, mitä luemme kirjasta? Ovatko murteet suomen kieltä? Mikä on murre? Monta kysymystä, joihin on monta toisistaan eriävää vastausta. Kaikki riippuu näkökulmasta. Kaikella on kääntöpuolensa. Onhan toki muutamia faktoja. Muun muassa se, että murteet ovat auttamatta arvokas osa suomalaista kulttuuriperintöämme. Mitä on kulttuuri? Välillä ajatellaan, että kulttuuri käsittää kaikki ne elementit, joita on tarvittu, että jostakin kansasta on tullut se, mitä se nyt on. Entä onko kulttuuria se mikä muovaa kansaa nykyään ja tulevaisuudessa? Johdattelun jälkeen päästään itse pääkysymykseen. Jos kerran murteet ovat arvokas osa kulttuuriamme, onko myös puhekieli ja somessa käytetty kieli yhtä arvokasta? Jälleen kysymys, johon on monta vastausta. Mitä somen kieli sitten oikein on? Lyhykäisyydessään sanottuna se on sitä tekstiä, jota ihmiset puhuvat toisilleen sähköisissä viestintäkanavissa. Tämäkään ei ole enää täysin yksiselitteinen selitys, sillä etenkin nuorilla tämä kieli on saanut myös puhutun muodon. Kun somen kieltä lähdetään purkamaan syvemmin, voidaan todeta sen olevan sekoitus suomen kirjakieltä, murteita ja vieraita kieliä, pääasiassa englantia. Mukana on myös hymiöitä sekä tunneikoneja, eli normaaleista kirjasimista muodostuneita, tunnetta kuvaavia “sanoja”, kuten <3 tai :). Jokaisen näistä on tarkoitus ilmaista jotain tunnetta, jonka ihminen normaalisti ilmaisee eleillä ja ilmeillä normaalissa puhetilanteessa. Somen kielellä on käytännössä yhtä tarkka ja tiukka kielioppi kuin perinteisillä kielillä. Esimerkiksi saman virkkeen perässä olevan hymiön muutos saattaa kääntää pahimmassa tapauksessa ajatuksen päälaelleen. Jokaisella hymiöllä on tarkkaan määritelty vivahteensa. Lisäksi harva muistaa ne kaikki, joten hupaisilta väärinymmärryksiltä ei voida tätä kieltä puhuttaessa välttyä. Jos somen kielen ajattelee omana murteenaan, se antaa monelle mahdollisuuden henkäistä helpotuksesta. Kielioppia lukeneiden ei tarvitse sillä viestiessään pohtia pilkkuja sekä lauseenvastikkeita. Entäpä voiko tämä kieli, joka on nykyään vain slangina käytetty, joskus tulevaisuudessa korvata nykyisen kirjakielemme? Se on hyvin todennäköistä, sillä kirjakieli elää ja kasvaa puhutun kielen rinnalla, kuten ajan saatossa olemme huomanneet. "Kielioppia lukeneiden ei tarvitse viestiessään pohtia pilkkuja.