Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Mielipide: Missä on Pohjois-Satakunnan yhteinen strategia?

MIELIPIDE Onko ensi vuoden budjettia valmistelevilla poliitikoilla selkeä näky, mihin Pohjois-Satakunta on menossa 2020 -luvulla? Onko realistista ajatella, että kunnat selviävät yksin väestön ikääntymisen ja vanhenemisen tuomien haasteiden kanssa? Voivatko kunnat yksin vaikuttaa tarpeeksi alueen elinvoiman kehittämiseen? Voivatko kunnat yksin tehostaa vielä hallintorakennettaan? Olemme lukeneet lehdistä veron korotuksista ja kuntaliitoksetkaan eivät oikein kiinnosta. Kunnilla on selkeä halu ratkaista tulevaisuuden haasteet yksin keinovalikoimien jäädessä kuitenkin melko vähäisiksi. Pitkän aikavälin kehittämisen punainen lanka on hukassa ja päättäjien aika tuntuu menevän vain tulipalojen sammuttamiseen. Olisiko nyt oikea hetki miettiä Pohjois-Satakunnan elinvoimaisuuden kehittämistä suunnitelmallisesti? Ratkaisu siihen voisi olla oma Pohjois-Satakunnan strateginen suunnitelma, joka antaa seutukunnan kehittämiselle selkeän suunnan vuosikymmeniksi eteenpäin. Pohjois-Satakunnan strategia tehdään virkamiesjohtoisesti ja kuntien taitavat esimiehet osaavat sitouttaa työhön laajemminkin omat alaisensa. Strategiatyön vahvistaa kuntien poliittiset päättäjät. Strategiatyöstä saadaan suunta Pohjois-Satakunnan poliittiselle toiminnalle ja päätöksille. Voisiko Pohjois-Satakunnassa olla vahva kaupunkikeskus ja neljä elinvoimaista kuntakeskusta vuonna 2030? Pohjois-Satakunnasta ovat liittyneet Porin seutukuntaan Merikarvia (2004) ja Lavia (2015). Voisiko Pomarkku jättää Porin seutukunnan ja olla viides Pohjois-Satakunnan kuntakeskus? Pohjois-Satakunnan strategia pitää olla selkeä ja johdonmukainen, johon kaikkien kuntien on helppo sitoutua. Alueen elinkeinotoiminta ja kuntien hallintorakenteet pitää saada tasolle, jolla turvataan yhdessä palvelut kaikissa kuntakeskuksissa. Suunnitelmallisesti voidaan kehittää myös alueen ikääntyville suunnattuja palveluja. Pohjois-Satakunnalla on riittävän leveät hartiat neuvotella yhteistyöstä myös Kauhajoen, Parkanon ja Ikaalisten kanssa. Kunnat laativat itsenäisinä toimijoina Pohjois-Satakunnan strategian pohjalta toimintasuunnitelmat huomioiden ympäristössä tapahtuvat muutokset. Tärkeää on priorisoida Pohjois-Satakunnan näkökulmasta toiminnot ja karsia epäolennaiset. Ja tässä vaaditaan poliittista vastuullisuutta eikä oman edun tavoittelua. Verojen korottaminen ei saa olla ainut ratkaisu. Tulevaisuudessakin Kankaanpäässä asuvat äly, taide ja hyvinvointi, Siikaisilla on luontoa käydä edellä, Honkajoella on hyvät peruspalvelut, Karvia on edelleen oman tiensä kulkija ja pieni sekä lennokas Jämijärvi on kiireen yläpuolella. Yhteinen strategiatyö selkeyttää toimintaa ja tietoisuus mahdollisista ongelmista sekä ratkaisuista tulevat näkyviksi. Pohjois-Satakunta ansaitsee myönteisen tulevaisuuden, joka luo toivoa ja saa kuntien työntekijöiden voimavarat liikkeelle. Strategiatyö on työkalu Pohjois-Satakunnan imagon kehittämiseen. Ja ehkä sitten vuonna 2030 ollaan valmiina poistamaan kuntarajat Pohjois-Satakunnasta. Nyt on vain oltava näky turvallisesta tulevaisuudesta ja yhteisesti punottu vahva punainen lanka on tie vakauteen. "Alueen elinkeinotoiminta ja kuntien hallintorakenteet pitää saada tasolle, jolla turvataan yhdessä palvelut kaikissa kuntakeskuksissa. Kirjoittajan mukaan strategiatyö on työkalu Pohjois-Satakunnan imagon kehittämiseen.