Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Lomittaja päästää tilallisen lomalle

Pääsääntöisesti maidontuotantoaluetta olevassa Satakunnassa ei maatalouslomittajalle riitä pelkkä lypsytaito. Lomittajan työnkuva on todella moninainen, sillä lypsytaidon lisäksi lomittajan on osattava sian-, naudan-, lampaan-, vuohen-, siipikarjan ja hevosenhoito. Lisäksi on hallittava erilaisten koneiden ja automaatioiden käyttö. Kaiken tämän lisäksi Satakunnan lomittajajoukossa on erilaista erikoisosaamista ja vahvuuksia, joita vankka ja pitkä ammattikokemus tuo tullessaan. Oikeanlaisen osaamisen kohdentaminen oikeaan paikkaan on esimiesten ja koko hallinnon tehtävä. Lomituksia hoidetaan noin 60 vakituisen sekä parinkymmenen tilapäisen työvoiman turvin. – Lyhyesti sanottuna meidän tavoitteemme on hyvinvoiva, suomalainen tuotantoeläin, toteaa työstään lomittaja Janita Vanne . Maatalouslomittajien työt Satakunnassa koordinoi keskitetysti Honkajoen kunnan alaisena Lomatoimi. Alueeseen kuuluu seitsemän kuntaa ja neljä kaupunkia. Mukana ovat Honkajoen lisäksi Jämijärvi, Siikainen, Karvia, Kihniö, Pomarkku, Merikarvia sekä Pori, Parkano, Kankaanpää ja Ulvila. Lomituspalvelujen tavoite on huolehtia karjataloutta harjoittavien maatalousyrittäjien vuosilomatoiminnasta sekä sijaisavun ja maksullisen lomituksen järjestämisestä maatalousyrittäjille. Satakunnassa 234 tilalla lomaoikeutettuja yrittäjiä on 356. Yrittäjien on määrä toimittaa tulevan vuoden lomatoiveensa edellisen vuoden lokakuun loppuun mennessä. Ennalta suunnitelluissa lomissa tilallinen on valmiiksi suunnitellut tehtävät työt lomittajalle. Lomittaja tarvitaan apuun myös ennalta arvaamattomissa tilanteissa esimerkiksi äkillisen sairastumisen tai tapaturman sattuessa. Sijaisapua tarvitaan myös muun muassa yrittäjän äitiys- ja isyysloman sekä vanhempainvapaan aikana. – Yllättävissä tilanteissa tarvitaan sekä lomittajalta että tilalliselta venyvyyttä ja joustavuutta sekä kykyä ratkoa eteen mahdollisesti tulevia ongelmia. Näitä tilanteita tulee, ja niiden selvittäminen on osa työtämme. Se lisää työmotivaatiotamme, Janita Vanne kertoo. Lomittajien ammattiylpeyttä ja työmotivaatiota ylläpitää myös tieto siitä, että he ovat todella kullanarvoisia ja tarpeellisia. Vuosilomapäiviä kolme pyhäoikeutta mukaan laskien tilalliset käyttivät viime vuonna 8 740 päivää, sijaisapua tarvittiin 4 447 päivänä. Tuettua maksullista lomitustakin tilalliset käyttivät viime vuonna 731 päivää. Kiireisintä työaikaa tilallisille ovat perinteiset kevätkylvöt, kesäiset rehunteot sekä syksyn puinnit. Ne ovat kiireisiä aikoja myös lomittajille. Koulujen loma-aikaan sekä tilalliset että perheelliset lomittajat haluaisivat pitää lomaa, joten järjestelyissä on omat haasteensa. Lomittajailta löytyy kuitenkin aina joustavuutta ja yrittäjämyönteisyyttä, jotta tilallisen vapaat hoituvat. Ihan oma lukunsa ovat maatalousnäyttelyt ja konemessut, jotka tietysti kiinnostavat maatalousyrittäjiä. Niiden aikaan lomittajille on kysyntää. Lomatoimen alue Satakunnassa on laaja. Lomittajalle pyritäänkin saamaan työkohde mahdollisimman lähelle hänen asuinpaikkaansa. Tilojen vähentyminen kuitenkin pidentää työmatkoja. – Käytännössä se tarkoittaa, että kahdeksan tunnin ja keskimäärin 25 000 askeleen työpäivän jälkeen lomittaja istuu autossa ja ajaa jopa neljä tuntia työpäivän tuntien lisäksi. Onneksi uusi työaikalaki velvoittaa työnantajan ottamaan huomioon myös työmatkat. Se korostaa lomitusten suunnitelmallisuuden tärkeyttä, Janita Vanne toteaa. "Jaksavat yrittäjät ja hyvinvoivat suomalaiset tuotantoeläimet ovat meille lomittajille sydämen asia. Janita Vanne Maatalouslomittaja, Maatalouslomittajat ry:n luottamusmies/Jyty pääluottamusmies, Honkajoen kunta