Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Rauno Keskinen on istunut jäteauton puikoissa jo 42 vuotta eikä kadu päivääkään: ”Armeijan jälkeen ehdin olemaan yhden viikon työttömänä kunnes hyppäsin näihin hommiin”

Yhteiskunnassa on lukuisia ammatteja ja töitä, joita ei arjen pyörteissä monesti edes huomaa ennen kuin ne jäävät tekemättä. Näihin töihin kuuluvat muun muassa teiden kunnossapito ja auraustyöt sekä esimerkiksi elintarvikealan työt. Kun tiellä on 30 senttiä loskaa tai kaupassa hyllyt notkuvat tyhjillään, asiat kyllä huomataan hyvinkin nopeasti. Yksi listaan kuuluvista asioista on jätehuolto. Päivittäisessä arjessa tavallinen asukas ei välttämättä edes huomaa alan ammattilaisten töitä, muuta kuin säännöllisesti tyhjennetystä jäteastiasta. Yksi alan ammattilaisista on Rauno Keskinen . Hän on kiertänyt Kankaanpään ja lähiseutujen katuja sekä teitä Jätehuolto Jussilan jäteauton kuljettajana jo 42 vuoden ajan. – Ennen armeijaan lähtöä olin suutarin töissä Kankaan Saulilla Kankaanpään kenkätehtaalla ja Tuomi-Kengällä. Armeijan jälkeen ehdin olemaan yhden viikon työttömänä kunnes hyppäsin näihin hommiin, toteaa Keskinen. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Keskisen työkierros pyörii torstaisin Kankaanpään keskusta-alueen ympäristössä. Työpäivän aikana jäteauton kitaan kaatuu tavaraa niin tavallisista sekajäteastioista kuin isoista maanalaisista jätesäiliöistä. Otteista huomaa, että Keskinen on käsitellyt jäteautoa aiemminkin. Kädet käyvät määrätietoisesti ja ajolinjat ovat ahtaissakin väleissä tarkkoja, vähän kuin F1-kuljettajilla. Keskisen mukaan perusasiat ovat jäteautoissa säilyneet samana vuosikymmenten ajan. Elektroniikan osuus autoissa on kasvanut, mikä ei ole kokeneen jätekuskin mukaan aina pelkästään positiivinen asia. Yhdelle teknologiselle avulle hän kuitenkin nostaa peukalon ylöspäin. – Peruutuskamera on maailman paras vehje, sen avulla pystyy peruuttelemaan sentin tarkkuudella. Etenkin isojen Molokkien kanssa kamera on korvaamaton, niitä nostaessa kun pitää päästä hyvin lähelle säiliötä, avaa Keskinen. Jäteautoissa koneet ja niiden voimat ovat isoja. Työ on isoista laitteista huolimatta hyvin fyysistä. Keskisen älyrannekkeen mukaan päivän mittaan askelia tulee yhteensä 6 000–23 000 kappaletta. Määrä ei kuitenkaan kerro läheskään koko totuutta, sillä askelmäärän sisältyy muun muassa lukuisia raskaiden jäteastioiden noutoja. – Autosta ulos ja sisään liikkuminen on automiesten vaarallisin asia työpäivän aikana. Tässä työssä liikutaan autosta edestakaisin useamman sata kertaa päivän aikana. Se on myös fyysisesti raskasta. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Keskinen on onnistunut välttämään isommat työtapaturmat yli 40 vuoden työuran aikana. Fyysinen työ on kuitenkin vuosien mittaan tuonut kolotuksia kehoon. Jätekuskin työssä vaarallisimpina asioina hän pitää autosta poistumisia sekä talven liukkaita kelejä. – Auton kanssa olemme kyllä monesti piipahdettu ojan puolella. Kun auto painaa lasteineen useamman kymmentä tonnia, sopivan liukas talvikeli hivenen kallistuvan mutkan kanssa voi päästä yllättämään vaikka olisi kuinka varovainen, toteaa Keskinen. Viime torstain kierros eteni koulukeskuksen ja sen lähikatujen alueella sukkelasti. Seuraavasta määränpäästä, Justeerin jätteenkeräyspaikalta löytyy pari syvää jätesäiliötä. Keskinen oli saanut ennakkopuhelun alueen isännöitsijältä, että kaikki jätteet eivät ole mahtuneet "Molokin kitaan". Kuskia ja toimittajaa odottelikin aimo kasa jätteitä säiliöiden ulkopuolella. Juttu jatkuu kuvan jälkeen Kokeneen jätekuskin mukaan näky ei ole ainutlaatuinen, muttei onneksi kuitenkaan jokapäiväinen. Hänen mukaansa ihmiset jättävät jätteensä nykyään melko kuuliaisesti. – Kaikenmoista olen vuosien aikana jätepaikoilla nähnyt: Sohvia, mikroja, kuntopyöriä ja vastaavia. Kaikki eivät vieläkään ymmärrä, että kierrätyspisteet eivät ole kaatopaikkoja. Kahdessa isossa jätesäiliössä oli jätteitä yhteensä noin 800 kilon edestä. Tavara oli kirjaimellisesti sekajätettä, mukaan mahtui ainakin hyllyjä, suksia ja muita urheilutarvikkeita. – Tämähän taitaa olla komposiittia, toteaa Rauno Keskinen hypistellessään säiliöstä löytynyttä jääkiekkomailaa. Juttu jatkuu kuvan jälkeen 42 vuotta on pitkä aika. Siinä ajassa yhteiskunta ja sen käytännöt ovat ehtineet muuttumaan myös jätehuollon suhteen. – Ennen vanhaan ei tunnettu kierrätystä nykyisessä mittakaavassa. Esimerkiksi vanhoille kaatopaikoille kipattiin mahdolliset aineet sekaisin: teollisuuden jätteet, jäteöljyt, kaikki, toteaa Keskinen Pisimmillään Keskisen ajamat kierrokset ulottuvat kymmenien kilometrien säteelle. – Pisin kierros ylettyy Lavian puolelle saakka. Silloin saatan ajaa 10 kilometriä yhden jäteasian perässä kun asukkaita on vain harvakseltaan. Reilu neljä vuosikymmentä on pitkä aika myös yhteiskunnassa. Keskinen on päässyt itse toteamaan muun muassa maaseudun kylien autioitumista. – Ennen esimerkiksi Lavian suunnalla lähes joka torpassa asui väkeä. Vuosien mittaan tietyt seudut ovat hiljentyneet rajusti. Toinen huomio on se, että monet entiset tiheät kuusimetsät on kaadettu sileäksi. Kunnon korpimaisemat teiden varsilla ovat käyneet vähiin.