Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Joko Jämijärvellä on kuntaliitoksen aika?

Kriisikunnan status tuntuu olevan ulkopuolisille ikävämpi asia kuin Jämijärven valtuutetuille tai viranhaltijoille. Kyse ei ole siitä, että kunnassa ei ymmärrettäisi taloudenpidon tärkeyttä, vaan siitä, että kriisi-sanaan liitetään pelkästään kielteisiä mielikuvia. Punaisena hehkuva talouden varoitusvalo on luonut 1 800 asukkaan pieneen kuntaan tilanteen, jossa julkisiin raha-asioihin suhtaudutaan samalla vakavuudella kuin perheiden käyttövaroihin. Se on tietysti ainoa oikea tapa suhtautua verovaroihin, valtionosuuksiin ja kaikkeen julkiseen rahaan. Kovalla talouskurilla ylläpidetty itsenäisyys ei kuitenkaan ole Jämijärvelläkään yli muiden oleva pitkän tähtäimen tavoite, joka peittoaisi kaikki muut päämäärät. Oma vaakuna ja nimi ovat toki tärkeitä, mutta 17-jäsenisessä valtuustossa on niitäkin näkemyksiä, joissa ei vannota ehdottomuuden nimiin. Taustalla on tietysti faktatieto siitä, että jo noin 70 prosenttia kunnan taloudesta on sosiaali- ja terveyspalveluja. Ne Jämijärvelle tuottaa kuntayhtymä PoSa. Siksi itsenäisyys on jo nyt suhteellinen käsite. Itsenäisenä sinnittelemisen sijaan monissa puheissa pääroolissa ovat asukkaat, heidän hyvinvointinsa ja viihtymisensä. Maanantaina tehty päätös keskuskoulun hankesuunnitelma - ja syksyllä pöydälle tuleva - rakentamispäätös on Jämijärven kuntahistorian isoin investointi. Yksin tai yhdessä, julkisen talouden alijäämän selättäminen on elinkelpoisuuden elinehto.