Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Pyry Santahuhdan vauhti kiihtyy kohti Suomen huippua – omassa ikäluokassa ylivoimaiseen mestaruuteen riitti kauden huonoin juoksu

Kilpailuhenkisyys ja sitkeys – nämä ominaisuudet tulivat esille jo varhaisessa vaiheessa Pyry Santahuhdan aitajuoksijan uraa. – Kaaduin ihan täysillä yhdessä ensimmäisistä aitakilpailuistani. Nousin kuitenkin ja juoksin maaliin asti, Santahuhta kertoo. Jo 7-vuotiaana Kankaanpään seudun Leiskun yleisurheilukoulussa kisailun aloittanut Santahuhta erikoistui aitajuoksuun ja pituushyppyyn. Hänellä oli pomppua, liikkuvuutta ja räjähtävyyttä. Lopullinen valinta aitojen ja pituuden välillä syntyi 17-vuotiaana, kun Santahuhta sijoittui SM-kisoissa neljänneksi kummassakin lajissa. – Aidat tuntui itselleni tärkeämmältä. Nautin enemmän siitä rinta rinnan kisaamisesta verrattuna pituuteen, jossa hypätään yksin laatikkoon. Leiskun pikajuoksijoista Hirvisen veljekset Eelis ja Eero ovat kulkeneet lapsesta pitäen samoissa leikeissä, harjoituksissa ja kisoissa Santahuhdan kanssa. – On ollut ihan kultaista treenata yhdessä jätkien kanssa. He ovat samanmielistä seuraa, joiden kanssa pysyy homma hauskana. Sen verran ylivoimainen Pyry Santahuhta on tällä hetkellä omassa ikäluokassaan, että alle 23-vuotiaiden 110 metrin aitojen Suomen mestaruus irtosi ylivoimaiseen tapaan kauden huonoimmalla juoksulla. – Tuli ihan jäätäviä osumia. Kolmosaidalla osui takajalka, ja seiska-aidalla potkaisin etujalalla ihan päin. Voitto oli tietysti tärkeintä, mutta jäi ärsyttämään, etten saanut parasta irti, Santahuhta selittää itselleen vaatimatonta aikaa 14,96. Aivan parhaaseensa ei Santahuhta päässyt uransa ensimmäisissä Kalevan kisoissakaan, mutta neljäs sija ajalla 14,60 tyydyttää kuitenkin aituria. Mitaliin olisi vaadittu oman ennätyksen parannus. Koko kautta Santahuhta katsoo taaksepäin erittäin positiivisin mielin. Elokuun alussa syntynyt ennätys 14,42 on lähellä sitä, mihin Santahuhta tällä hetkellä nappijuoksulla pystyy. Myönteistä tunnetta lisää se, että edellinen kausi meni mönkään. Armeijan pitkillä kävelyillä syntynyt telaluun kannattimen rasitusmurtuma piti Santahuhdan juoksukyvyttömänä kahdeksan kuukauden ajan. – Se oli ihan pieni murtuma, mutta lääkäri sanoi, että jos se ei lähde siitä luutumaan, juoksut on juostu. Kuulosti silloin aika karulta, mutta onneksi se alkoi parantua, Santahuhta muistelee. – Vasta syksyllä 2019 pääsimme valmentaja Matti Keron kanssa rakentamaan kuntoa uudestaan. Hallikaudella oli vielä hakemista, mutta kesälle saatiin hyvä isku. Taustaan nähden 14,4:n vauhti oli itsellekin pieni yllätys. Vähältä piti, ettei Santahuhta saanut hyvän kauden päätteeksi edustaa Suomea Ruotsi-maaottelussa. Hän oli pitkään tilastokolmosena, kunnes Valtteri Kalliokulju takoi edelle juuri Kalevan kisoissa. Nyt Santahuhta jäi varasijalle, mutta se ei nuortamiestä erityisemmin harmita. – Kalliokulju ansaitsi paikkansa. Se olisi ollut ihan jymypaukku, jos maaotteluun olisin päässyt. Kauden viimeisten kisojen jälkeen Santahuhdalla on kahden viikon ylimenokausi, joka on hänen ainoa lomansa urheilusta. Sitten hän ja valmentaja alkavat rakentaa kuntoa tiiviissä tahdissa. – Eniten parantamista on aidalta alas tulemisessa. Voimatasoa ja maksiminopeutta on varaa nostaa. Sileän vauhtini ei ole kovin hyvä. Ensi kaudelle Santahuhta tavoittelee 14,1–14,2:n tienoille asettuvaa aikaa. Pidemmällä tähtäimellä silmissä siintää 14 sekunnin alitus ja aikuisten edustustehtävät. – EM-kisoihin olisi hieno päästä. Se vaatisi 13,80:n aikaa ja siitä alaspäin. Niin kauan aion jatkaa juoksemista, että näen, mihin parhaimmillani pystyn. "Se oli ihan pieni murtuma, mutta lääkäri sanoi, että jos se ei lähde siitä luutumaan, juoksut on juostu. Kuulosti silloin aika karulta. Pyry Santahuhta on syntynyt 22.3.1999. Hän on kotoisin Kankaanpään Venesjärveltä. Vastapainona urheilulle Santahuhta opiskelee tietotekniikkaa Lappeenrannassa, jossa hän treenaa suurimman osan talvikaudesta. Ennätyskehitys 110 m aidoissa eri aitakorkeuksilla: 91 cm: 14,89 (2015), 14,35 (2016). 100 cm: 14,43 (2017), 14,24 (2018, tällä ajalla pronssia Pohjoismaiden mestaruuskisoissa) 106 cm (aikuisten aitakorkeus): 14,42 (2020) Vuonna 2020 Santahuhta on saavuttanut alle 23-vuotiaiden sarjassa Suomen mestaruuden ja aikuisten sarjassa SM-nelossijan.