Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Korona kuristaa kuntia, mutta kriisit ovat harvoin halpoja – ”Suunta on silti selvä, uusilta liitoksilta ei vältytä”

Kuntataloudelle kevät on ollut katastrofi. Isolla vaivalla laadituilta tulo- ja menoarvioilta sekä sopeuttamisohjelmilta on pudonnut pohja, joka ei alun alkaenkaan ollut kovin pitävä. Pandemia on syventänyt kierrettä. Koronan vuoksi talouden laskelmat ovat heittäneet kuperkeikkaa, ja yhä useampi kunta voi pahoin. Talouden lukkojarrutus on ollut odotettuakin voimakkaampi. Kulutus, tuotanto, työllisyys ja tulevaisuuden odotukset ovat heikentyneet nopeammin ja enemmän kuin kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen. On selvää , ettei koronakurimuksesta nousta halvalla. Ennuste on synkkä. Kuntatalouden konsulttiyritys Perlaconin perustaja, hallintotieteiden tohtori Eero Laesterä arvioi (SK 24.5.) poikkeusolojen lähivuosien vaikutuksen eli "verohitin" olevan kahden–kolmen veroprosenttiyksikön luokkaa. Laesterä oli vastikään saattelemassa maaliinsa Honkajoen ja Kankaanpään kuntaliitosta. Kriisikunnan status eli niin sanottuun arviointimenettelyyn joutuminen on lähitulevaisuudessa entistä todennäköisempää yhä useammille kunnille. Kuntatalouden asiantuntija ei näe talouslukuja syynätessään helppoja ratkaisuja. Jos ajatellaan pelastavaa elementtiä, niin sote-uudistus voisi toteutuessaan helpottaa vähän varsinkin pieniä kuntia – jos siis sote vuonna 2023 toteutuu. Suunta on silti selvä. Uusilta liitoksilta ei vältytä. Oma kapulansa rattaissa on kunta-alan palkkaratkaisu, josta ei ole syntynyt sopua edes valtakunnansovittelija Vuokko Piekkalan hieromana. Tammikuussa alkaneiden neuvotteluiden tavoitteena on ollut saada aikaan uudet sopimukset esimerkiksi opettajille, lääkäreille, hoitajille, sosiaalityöntekijöille ja välinehuoltajille. Kunta-alan jumiutuneita neuvotteluja jatkettiin viime viikolla järjestöjen kesken ilman valtakunnansovittelijaa. Taustatyö jatkuu, ja seuraavan kerran koko pääneuvotteluryhmä on koolla tiistaina. Riippumatta siitä, mihin tulokseen osapuolet neuvottelupöydässä joskus päätyvät, asetelma on selvä. Tuntuisi erikoiselta, jos oman ja lähipiirinsä terveytensä eniten alttiiksi laittavat eivät hyötyisi palkkaratkaisusta muita enemmän. On ymmärrettävää, että kriisissä eniten joustavat vaativat myös palkkaratkaisultaan eniten elastisuutta. Hoitajien osalta jousto ei etätöillä järjesty. Sen pitää näkyä palkkakuitissa.