Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Euron kulutuksella lähes sadan euron sähkölasku - Kuinka kallis on meille riittävän luotettava?

Sähkölämmittäjä käy kuumana kuin eteisen lämpöpatteri. Henkilökohtainen termostaatti hehkuu, koska sähkön siirtohintojen nousu jatkuu vuodesta toiseen: Erityisen lujaa siirtohinnat koettelevat maaseudulla, jossa sähkön siirtäminen on jo valmiiksi kallista. Sähkölaskun maksajan ykkösinhokit ovat Tapani ja Hannu. Niistä ensimmäinen raivosi Skandinavian yli läpi joulupäivänä 2011 ja saapui Suomen Tapanina. Pahimmin myrsky murjoi Satakuntaa. Tapani oli voimakkain myrsky vuosikymmeniin ja jälki sen mukaista. Metsää kaatui reippaan 100 miljoonan euron edestä. Sähkölinjat jäivät puuröykkiöiden alle. Sadattuhannet suomalaiskodit pimenivät. Pimeänä värjöttelevän Suomen tuskaa lisäsi päivää myöhemmin Hannu-myrsky, joka vaikeutti aloitettuja korjaustöitä. Sähkökatkot kestivät laajoilla alueilla useita päiviä, pisimmillään kolme viikkoa. Pari viikkoa myöhemmin sähköyhtiöt alkoivat viestittää asiakkailleen hinnankorotuksista. Jonkun oli maksettava myrskyn laskut. Myrskyä seuras i voimakas keskustelu ja laki, joka antoi yhtiöille 15 vuotta aikaa laittaa sähköverkot siihen kuntoon, ettei näin pitkiä sähkökatkoja enää voi sattua. Myrskyvarmuuden lisääminen pakottaa kaivamaan sähkökaapeleita maahan ja siirtämään johtolinjoja. Miljardien eurojen urakan maksajat asuvat sähkölinjan päässä, joten useiden yhtiöiden siirtomaksut alkoivat nousta rytinällä. Tunnetuin esimerkki on neljän vuoden takaa, kun Suomen suurin sähkönsiirtoyhtiö Caruna ilmoitti nostavansa siirtohintoja kolmanneksella. Seurannut meteli pienensi korotuksia ja herätti päättäjät. Pari vuotta sitten valmistui laki, jonka mukaan siirtohintoja saa korottaa vuosittain "vain" 15 prosenttia. Tulevaisuudessa korotuskatto pudonnee 10 prosenttiin. Sekin on paljon. Osa sähköyhtiöistä on pystynyt hilaamaan siirtohintojaan yli 100 prosenttia ylöspäin kymmenessä vuodessa. Pientä jarrua on luvassa Laskun maksajat kyselevät nyt, mikä on tarpeeksi hyvä ja kuinka paljon monopoliasemassa olevien siirtoyhtiöiden kuuluu tuottaa omistajilleen rahaa. Kukaan ei halua olla kolmea viikkoa ilman sähköä, mutta toisaalta myrskyvarmuuden takaaminen kaikkialle on vaikeaa ja joidenkin kiinteistöjen osalta puolijärjetöntä. Osa asiakkaista vaihtaisi mielellään sähkövarmuuden halvempiin siirtomaksuihin ja ostaisi pahan päivän varalle oman aggregaatin. Sellaista vaihtoehtoa ei nyt ole tarjolla. Sähkön pihistä käytöstäkin on kovin vähän apua, sillä sähköyhtiöt siirtävät maksuja yhä enemmän kiinteisiin perusmaksuihin. Siitä ääriesimerkkinä toimii pari viikkoa sitten maksamani kesämökin sähkölasku. 87 euron sähkölaskusta siirtomaksujen osuus oli 74 euroa. Myynnin perusmaksut tekivät kympin verran lisää. Itse sähköenergiaa oli mökillä kulunut vajaan euron verran eli energian osuus sähkölaskusta oli noin 1 prosentti. Kirjoittaja lämmittää kotiaan ja viilentää mökin jääkaappia sähköllä. Osa asiakkaista vaihtaisi mielellään sähkövarmuuden halvempiin siirtomaksuihin ja ostaisi pahan päivän varalle oman aggregaatin.