Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Venesjärven saksiniekat otetaan tarkkaan syyniin

Venesjärvellä päivittäin liikkuva kalastuksenvalvoja Jaakko Hovi on syönyt maailman merillä seilatessaan jos jonkin näköisiä ja kokoisia nilviäisiä. Singaporessa maisteltu hummeri on jäänyt eläkkeellä olevan merimiehen mieleen, mutta siitä huolimatta hän toivoo, että saisi pyydystää kotijärvestä jokirapuja. Se on ollut pitkään pelkkä haave, sillä Kankaanpään Venesjärvi on ollut rapuruton takia vuosikymmeniä ravustuskiellossa. Rapurutto vei järvestä erittäin uhanalaiseksi luokitellun jokiravun, jonka pyynnillä nuoriso teki aikoinaan hyvän kesätilin. Rapurutto ei ole pelkästään Venesjärven ongelma, sillä se on vienyt jokiravut myös lähialueen vesistöistä. Ensimmäinen täplärapu löytyi vuosikymmeniä sitten Venesjärvestä yleisen uimalaiturin alta. Saksiniekka lähetettiin tutkittavaksi Eviraan, josta vahvistettiin, että kyseessä on haitallisiin vieraslajeihin luettava täplärapu. Paikallinen kalastuskunta on yrittänyt kaikkensa päästäkseen eroon täpläravusta, mutta tehtävä on mahdoton. Elokuussa Venesjärvelle tulee tutkijaryhmä, jonka tarkoitus on selvittää miten laajalle täplärapukanta on levinnyt. He laskevat eri puolille järveä yhteensä sata pyydystä. Niihin matelevat saksiniekat mitataan ja niistä otetaan dna-näytteet. Ennen kuin ravut päästetään takaisin järveen, niin tutkijat selvittävät myös niiden sukupuolen. Toivottavasti tutkimuksesta saadaan kättä pidempää tietoa. Sen perusteella tehdään päätös jatkuuko ravustuskielto vai saako täplärapua pyydystää.