Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Tuoko äänioikeus 16-vuotiaalle enemmän toivoa vai tuskaa?

Äänioikeusikärajan laskeminen 16 vuoteen nostettiin taas esiin, tällä kertaa vihreiden puoluevaltuuskunnassa viime viikonloppuna (SK 22.2.). Ikärajan laskemista vihreät perustelivat ennen muuta sillä, että nuoret pääsisivät mukaan valmistelemaan päätöksiä ilmastopolitiikasta. Ilmaston tila kun on noussut suureksi huolenaiheeksi heidän kasvuvuosinaan ja näyttää sellaisena säilyvänkin. Ajatus on hieno. Tunne siitä, että on mukana päätöksiä tekemässä voi lievittää huoltaa ja tuskaa. Asialla on kuitenkin toinenkin puoli. Oikeudet tuovat mukanaan myös velvollisuuksia. Onko huomioitu riittävästi sitä, että äänestysoikeuden myötä nuorten harteille lasketaan samalla vastuu asioiden hoitamisesta tai niiden hoitamattomuudesta? Käykö sittenkin niin, että nuorten tuska ja taakka ilmastosta kasvaa? Olisiko parasta antaa nuorten kasvaa pari vuotta lisää täysi-ikäisiksi, ennen kuin heiltä odotetaan yhteiskunnallista vastuunkantoa? Ahdistusta on monella nuorella muutenkin. Isoa osaa lukiolaisista painaa selvitysten mukaan jo kova koulustressi. Senkin kanssa kamppaillessa on nuorella tekemistä. Viesti siitä, että aikuiset pitävät kyllä parhaan kykynsä mukaan huolta maailmasta voisi taata kasvurauhan. Nuorille riittää vielä vähempi, kuten juuri koulutyönsä hoitaminen. Viime vuonna vireillä ollut kansalaisaloite äänioikeuden ulottamiseksi jo 16-vuotiaisiin sai kuuden kuukauden keruuaikana 439 kannatusilmoitusta. Kovin laajalla rintamalla äänioikeutta ei alaikäisille vielä kaivattu. Seurakuntavaaleissa 2018 saivat 16 vuotta täyttäneetkin jo äänestää. Kiinnostuksesta siihen on hankala vetää merkitseviä johtopäätöksiä, sillä äänestysprosentti jäi ylipäätään kovin pieneksi. Kaikkiaan äänesti 14,4 prosenttia äänioikeutetuista, 16–17-vuotiaista 8,4 prosenttia. Vaikka äänioikeutta ei olisikaan, päätöksiin voi silti vaikuttaa. Ajamalla tärkeiksi kokemiaan asioita esimerkiksi yhdistysten jäsenenä voi vaikuttaa äänioikeutettujen tekemiin valintoihin vaaliuurnilla. Ja kenties nuorten ääntä voisi kuulla entistä vahvemmin puolueiden sisällä ja avata sitä kautta isompaa vaikuttamisen väylää. On ehkä hieman yksisilmäistä myös ajaa äänioikeutta nuorille sillä perusteella, että he pääsisivät vaikuttamaan yhteen tiettyyn asiaan, olkoon se mikä tahansa. Äänioikeutetun pitäisi osata ottaa kantaa moneen muuhunkin asiaan ollakseen oikeasti tasavertainen vastuunkantaja yhteiskunnassa.