Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Pääkirjoitus: Isänpäivän ajatus muuttunut vähemmän kuin itse isyys

Sunnuntaina vietetään paitsi isänpäivää, myös isänpäivän 110-vuotissynttäreitä. Isänpäivän ajatus sai alkunsa Amerikan Yhdysvalloissa vuonna 1909, kun rouva Sonora Smart Dodd liikuttui kuunnellessaan äitienpäivän saarnaa. Kirkon penkissä istunut "isänpäivän äiti" ajatteli omaa isäänsä, joka oli leskeksi jäätyään kasvattanut yksin seitsemän tytärtä ja ansaitsi Doddin mielestä muistamista siinä, missä äiditkin. Suomalaiseen almanakkaan isänpäivä painettiin vasta 1970. Liputuspäivä siitä tuli vasta vuonna 1979. Ruotsiin isänpäivän vietto rantautui jo 1930-luvun alussa, mutta suurempaan suosioon merkkipäivä nousi parikymmentä vuotta myöhemmin kauppiaiden aloitteesta. Vuoden pimeimpään aikaan on vuosien saatossa muodostunut myyntipiikki, kun lahjakääreisiin paketoidaan suklaata, kirjoja ja pehmeitä paketteja. Isänpäivää on kuitenkin syytä pitää myös muuna kuin joulukaupan varhaisena aloituksena. Päivän perusajatus ei ole 1900-luvulta muuksi muuttunut. Isät ja isoisät ansaitsevat tulla muistetuiksi edes kerran vuodessa. Se ajatus on muuttunut sadassa vuodessa tai neljässä viime vuosikymmenessä vähemmän kuin itse isyys. Tärkeintä on silti välittäminen, fyysinen ja henkinen läsnäolo. Yhdessä vietetty aika on monelle isälle ja lapselle paljon merkityksellisempää kuin se, mitä lahjakääreistä kuoriutuu kerran vuodessa. Ja mikä parasta, tämän voi sanoa vähättelemättä lahjoja tai itse askarreltuja kortteja.