Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

PoSan lastensuojelun puutelista vaatii ripeitä korjauksia

Pohjois-Satakunnan peruspalvelukuntayhtymässä (PoSassa) oman kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset ja nuoret ovat joutuneet sijaiskärsijöiksi, koska heidän asioistaan vastaavalla sosiaalityöntekijällä ei ole ollut mahdollisuuksia pitää säännöllisesti heihin yhteyttä. Tämä on vain yksi huomio, jonka Pro Pelago Oy:n asiantuntija Mirja Antila teki perehtyessään PoSan lastensuojelun toimintaan. – Yhdellä PoSan virkailijalla on saattanut olla vastuullaan 40–80 kontaktia, kun suositus on 25. Sosiaalityöntekijöiden vaihtuvuus on Antilan mukaan ollut perheiden kannalta myös hankalaa, koska juuri kun luottamuksellinen suhde on saatu luoduksi kodin ulkopuolelle sijoitetun lapsen, hänen perheensä ja sosiaalityöntekijän välille, niin työntekijä vaihtuu. Lastensuojelussa työskentelevät ovat kuormittuneet liian suuren työtaakan alle. He ovat myös kokeneet, että työhön perehdytys ja tuki ovat olleet riittämättömiä. PoSa tilasi maaliskuussa Pro Pelago Oy:ltä lastensuojelun kehittämisen ja johtamisen selvityksen. Nyt sen ensimmäisen vaiheen raportti on valmis. Ulkopuoliset asiantuntijat Mirja Antila ja Pekka Kuru ovat pureutuneet PoSan lastensuojeluun tarkkaan ja kertovat havainnoistaan selkeästi. Varsinaisen käytännön tason toteutuksen he jättävät PoSan päättäjille ja viranhaltijoille. Antila ja Kuru haastattelivat lähes 50 PoSan lastensuojelun nykyistä ja entistä työntekijää. He joutuivat lupaamaan jokaiselle haastattelemalleen, että keskustelut ovat ehdottoman luottamuksellisia. – Haastattelemamme ihmiset ovat olleet hirveän varovaisia. Kaikilta joilta kysyimme haastattelua, niin suostuivat. Puhuminen oli heille tärkeää. Keskusteluissa myös paljastui, että he olivat miettineet todella paljon asioita, kantaneet huolta ja vastuuta. Antilan mukaan PoSan lastensuojelun työntekijät olivat tehneet yrityksiä kertoa huoltaan. He olivat olleet yhteydessä työterveyshuoltoon, työsuojeluun ja kuntayhtymäjohtajaan. Antila pani merkille, että PoSaan on hakenut vuosien varrella päteviä ihmisiä töihin, mutta jostain syystä heitä ei ole valittu. – Nyt on valittu uusi sosiaali- ja perhepalvelujohtaja sekä perhepalvelupäällikkö. He tarvitsevat ehdottomasti tiimiinsä vielä johtavan sosiaalityöntekijän. Hänen tukensa tiimille ja yksittäiselle työntekijälle on tarpeen. Pekka Kuru korostaa, että selvityksen tavoitteena on löytää ratkaisu ja toimenpiteet, joilla asioita voidaan korjata. Hänen mukaansa selvityksessä on nostettu esille paljon toimenpiteitä, jotta PoSa on valmis tulevaisuuteen. – Selvityksessä esitettyjen ratkaisujen tarkoitus on viedä PoSan toimintoja parempaan suuntaan. Edistää asiakkaan hyvinvointia, parantaa palvelun laatua ja niiden kehittämistä. Kurun mukaan on asioita, jotka täytyy korjata lähiaikoina, jotkut asiat vuoden loppuun mennessä ja toiset asiat vaativat pidemmän ajan. PoSan yhtymähallituksen puheenjohtaja Satu Jokela (kesk.) toteaa, että selvitys antaa paljon mietittävää. Se nostaa tarvetta tehdä päätöksiä, jotka tukevat tulevaisuutta, parempaa työprosessien ohjausta ja johtamista. – Yhtään paikkaa ei ole jätetty täyttämättä, mutta tulevaisuudessa rekrytointeihin on kiinnitettävä enemmän huomiota, samoin uusien työntekijöiden perehdyttämiseen. Siihen Satu Jokela ei osaa sanoa vielä mitään onko PoSassa odotettavissa selvityksen perusteella henkilövaihdoksia. Jokelan mukaan se mitä yhtymähallituksen kautta voidaan tehdä, niin pyritään varmasti tekemään. – Nyt on kättä pidempää, mutta kun aletaan muuttaa toimintatapaa, niin siihen menee aikaa. Selvitys ei saa jäädä pelkäksi paperiksi. Juttua korjattu 6. klo 15.10. Faktalaatikossa kerrotaan, että lastensuojelussa on vuosien 2018–2020 aikana työsuhde päättynyt muun muassa perhe- ja aikuispalvelujohtajalta eikä perhe- ja aikuispalvelupäälliköltä. PoSan kuntayhtymän hallituksen puheenjohtaja Satu Jokela ei ole demari, vaan keskustan edustaja. Pro Pelago Oy:n selvityksessä havaittiin mm. lakisääteisten velvoitteiden, strategisen johtamisen ja tiedolla johtamisen puutteita. Johtamisen vastuualueiden täyttämättä jättäminen ja yhtäaikaisuus useiden vastuiden hoitamisessa. Toiminnan ajautuminen yhä uudestaan hallitsemattomaan tilaan. Rekrytointien ja perehdyttämisen puutteellinen hallinta. Epäselvät ja muuttuvat tehtävänkuvat. Nopeat ja ennakoimattomat johtamistavat, epäselvyydet päätösten perusteissa. Jännitteet työilmapiirissä. Sidosryhmäyhteistyön jäsentymättömyys. Kehittämisotteen puuttuminen. Lastensuojelussa on vuosien 2018–2020 aikana perhe- ja aikuispalvelujohtajan ja kolmen johtavan sosiaalityöntekijän lisäksi työsuhde päättynyt seitsemällä sosiaalityöntekijällä ja kuudella sosiaaliohjaajalla. Kyseisellä ajanjaksolla on irtisanoutunut myös viisi perhetyöntekijää.