Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Mielipide: Tukitalous jarruttaa maatalouden kehittymistä

Maa- ja metsätaloutemme perustui alkujaan tuotantoon. Jo vuosisatoja sitten viljelijän tavoite oli kasvattaa peltohehtaarillaan mahdollisimman satoisasti viljaa tai rehua. Toisen maailmansodan jälkeisellä kaudella hän oppi samoin kasvattamaan viljelemällään metsähehtaarilla tukkia, sellupuuta ja energiapuuta. Tuotantotalous perustui tehokkuuteen ja sen vaatimiin käytännön keksintöihin. Kaikissa länsimaissa pienyrittäjyys syntyi tuottavilla tiloilla, kasvoi ja levisi sieltä kyliin ja kaupunkeihin. Näin tapahtui myös monissa Aasian kaupallisesti kehittyneissä maissa, esimerkiksi Etelä-Koreassa ja Malesiassa. Toinen linja maatalouteen syntyi Amerikassa 1930-luvun lamavuosina. Merkittävä oli presidentti Franklin D. Rooseveltin 1933 antama maatalouden tukiasetus. Se käynnisti viljelijöiden avustuksen ja sen ohessa säätelyn vuotuisella hehtaarimaksulla. Eurooppa otti Yhdysvalloista mallia. Varsinaisesti tukitalous alkoi 1962, Euroopan unionin osasena. Myös Suomi alkoi kehittää sotien jälkeen omaa maataloustukeaan. Mittavasti kytkeydyimme siihen kuitenkin vasta 1995 alkaneella EU-kaudellamme. Sotien jälkeen kehitimme myös tukea yksityisille metsätiloille. 1900-luvun jälkipuoliskolla tuet olivat metsänparannuksen avustuksia ja metsänparannuslainoja. Näyttävin toimi oli soistuvien metsien ojitusohjelma, joka oli huipussaan 1960-luvun lopulla. 2000-luvun puolella tunnemme tukimetsätalouden Kemerana (kehittyvän metsätalouden rahoituksena). Pelloista poiketen onnistuimme EU:n neuvotteluissa säilyttämään metsämme kansallisena tuotantotalouden osana. EU:n tukea ja ohjailua emme suomalaiselle metsätilalle halunneet. Suomen osalta EU-maatalouden nyrkkisääntö on: puolet peltohehtaarin bruttotulosta tulee sadon myynnistä, puolet tulee hehtaarituesta. Vuonna 2019 vehnän keskisato oli 4,6 tonnia hehtaarilta ja tuottajahinta 178 euroa tonnilta, Hehtaarilta sai silloin 814 euroa. Keskimääräinen hehtaarituki (EU:n ja kansallinen yhdessä) oli 785 euroa hehtaarille vuodessa. Yksityisen metsätalouden bruttotulo (kantorahatulo) vuonna 2018 oli 2,3 miljardia euroa. Metsätilan hehtaaria kohti se oli 220 euroa vuodessa. Suomen valtion maksamaa Kemera -tukea maksettiin keskimäärin 4,7 euroa hehtaarille vuodessa. Tukitaloutta on vain kaksi prosenttia. Metsätaloutemme on säilyttänyt vahvan tuotantoon painottuvan asemansa. EU:n tukitaloudella oli maatalouden kehittymistä hidastava vaikutus. Yksityisyrittäjyys tehokkuutena, innovaatioina ja niiden luomina keksintöinä ei maatiloillamme enää kukoista samassa suhteessa kuin tuotantotalouden aikoihin. Sen sijaan puhumme yhä useammin maatilojemme ahdingosta. Metsätiloilla ja yksityismetsätaloudessa ylipäänsä tehokkuus etenee. Innovaatioita syntyy ja keksintöjä etenee käytäntöön suhteellisesti enemmän. Ja metsätilojemme ahdinko on käsitteenä lähes tuntematon. Joko neljännesvuosisadan kestänyt Euroopan unionin luoma tukitalous olisi kehittämisen tarpeessa.