Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Blogit Live

Kulttuuriyhdistysten elinvoimaisuus vaarassa koronan keskellä – Karviassa toivoa ei ole vielä menetetty

KARVIA Vielä puoli vuotta sitten kaikki näytti hyvältä. Joukko karvialaisia kulttuuriaktiiveja osti käyttöönsä vanhan kyläkoulun, tuotti tapahtumia ja suunnitteli kurssitoimintaa kuluvalle keväälle ja kesälle. Mainoskulut ja ylläpitokustannukset maksettiin. Suurin osa tapahtumista myytiin loppuun. Koronapandemia muutti kaiken. Syrjäseudulla toimivat kulttuuriyhdistykset ovat jätetty oman onnensa nojaan kriisin keskellä. – Pienten kulttuuriyhdistysten toiminta perustuu vapaaehtoisuuteen ja talkootyöhön. Toiminta ei kuitenkaan pyöri ilman taloudellisia edellytyksiä. Nyt kun esimerkiksi suurin osa esityksistä joudutaan perumaan, rahaa ei tule, ja koko toiminta on vaarassa menettää pohjansa. Näin kertoo kolmekymmentä vuotta Karviassa kulttuuritoimintaa eri yhdistysten kautta organisoinut teatteri- ja ilmaisutaidon ohjaaja Leena Koivula . Koronapandemia on tehnyt näkyväksi asioita, jotka ovat yhteisön elinvoimaisuudelle elintärkeitä, mutta joita on enemmän tai vähemmän pidetty itsestäänselvyyksinä. Pienten kulttuuriyhdistysten toiminta on juuri tällainen asia. – Ihmiset näkevät usein vain toiminnan lopputulokset, esimerkiksi valmiin teatteriesityksen. Tämän esityksen tekemiseen on kuitenkin käytetty valtava määrä vapaaehtoisten työaikaa ja tehty monenlaista pohjatyötä. Esityksistä saatuja tuloja käytetään myös nuorille ja ikäihmisille suunnattuun kulttuurityöhön, kertoo Koivula. Karvia tunnetaan yli maakuntarajojen aktiivisena kulttuurikuntana. Koivulan mukaan voidaankin hyvällä syyllä kysyä: Mitä kuntaan jää, jos kulttuuritoiminnalta katkeaa siivet? Karvian kunnanjohtaja Tarja Hosiasluoma jakaa tämän huolen. – Tilanne on todella valitettava ja vakava koko kunnan osalta. Ainakin alkukesästä kaikki, mitä yhdistykset ja Willi Karvia Oy ovat yhdessä ja erikseen suunnitelleet, on mennyttä. Kunnalle ja koko kunnan elinkeinoelämälle tulee suuria menetyksiä. Koronapandemia osui todella huonoon kohtaan kunnan kulttuuribrändin kehittämisen näkökulmasta. Viime vuoden helmikuussa astui voimaan uusi kulttuuritoimintalaki, joka velvoittaa kunnat huolehtimaan siitä, että paikalliset kulttuuriyhdistykset kykenevät toimimaan. Pienille kunnille, kuten Karvialle, tehtävä ei ole helppo. Hosiasluoma ei ole kuitenkaan heittänyt pyyhettä kehiin. – Tämä on tietenkin koronapandemian keskellä suuri haaste, mutta olemme jatkuvasti miettineet vaihtoehtoisia toimintatapoja, kuten uusia palvelumalleja, hankehakemuksia ja esimerkiksi kulttuuriesitysten digitalisointia. – Jos tästä kriisistä voi jotain hyvää syntyä, voidaan näistä suunnitelluista toimintatavoista kehittää pysyviä toimintamalleja, joita hyödynnetään myös tulevaisuudessa. Toivoa ei ole menetetty. Sitä ei sovi koskaan tehdä, Hosiasluoma jatkaa. Jyväskylän yliopistossa toimivat kulttuuripolitiikan tutkija Kaisu Kumpulainen ja kulttuuripolitiikan professori Miikka Pyykkönen peräävät pitkänäköisyyttä tilanteen suhteen. Heidän mukaansa kolmannen sektorin rooli pienillä paikkakunnilla tulee olemaan keskeinen kriisin keskellä ja sen jälkeen. Mutta muutoksia on myös luvassa. – Ihmiset ovat heränneet nyt arvostamaan yhteisöllisyyttä. Maaseudulla kolmannen sektorin rooli korostuu nyt lähimmäisten avustamisessa, ja kulttuuririennot jäävät luonnollisesti syrjään. Kun kriisi on ohi,, kulttuuriyhdistyksillä tulee olemaan tärkeä rooli pienten paikkakuntien henkisessä jälleenrakentamisessa, Kumpulainen arvioi. Myös Pyykkösen mukaan kolmas sektori tulee etenkin pienissä kunnissa olemaan toimija, joka yhdessä yksittäisten taiteentekijöiden kanssa ottaa tulevaisuudessa vastuun kulttuuripalveluiden järjestämisestä ja kuntien uudelleen elävöittämisestä. Tämä ei kuitenkaan onnistu ilman taloudellisia edellytyksiä. – Monet pienten paikkakuntien aktiivisista kulttuuritoimijoista toimivat lopulta hyvin pienin resurssein. Kunnilta on tuskin tässä tilanteessa paljon lisäapua tulossa, todennäköisesti päinvastoin. Kunnat tarvitsevat apua valtiolta ja vapaaehtoistyön merkitys kasvaa todennäköisesti entisestään, Pyykkönen toteaa.