Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Kolumni: Lapset vs. lapselliset aikuiset

Lapsen suusta kuuluu totuus. Niinhän me aikuiset aina silloin tällöin sanomme. Sanontaa käytetään silloin, kun se meille sopii. Toisaalta voimme yhtä hyvin sanoa lapselle: ”Ole hiljaa tämä asia kuuluu aikuisille”. Miksi tätä päässäni pyörittelen? Ihan vain siitä syystä, että olen aika ajoin pohtinut ilmastoon liittyviä asioita. Jokaiselle lienee tuttu tuo ruotsalainen Greta Thunberg . Nuoresta iästä huolimatta hän on herättänyt maailmanlaajuista huomiota. Toisaalta paljon on meitä aikuisia, joiden mielestä hänen ei pitäisi puuttua ilmastoasioihin, vaan ne ovat aikuisten juttuja. Kenen kuuluu pohtia tulevaisuutta ja huolestua siitä? Olen kevään kuluessa saanut huomata, että jopa 4-vuotias voi hiljentyä pohtimaan asioita. Kysyttäessä mitä mietit, on vastaus: ”Sitä milloin korona loppuu”. Tämä on ainakin itselleni hyvä osoitus siitä, kuinka vakavasti lapset tulevaisuuden ottavat. Se voi jopa huolettaa heitä. Tuntuukin käsittämättömältä, miten jotkut ovat valmiita ohittamaan erityisesti lasten huolen tulevaisuudesta. Oikeastaan peräänkuulutan aikuisten halua tehdä jotain asioiden eteen, ettei lasten tarvitsisi murehtia tulevaisuudesta. Tämän takia on mielestäni aivan oikein, että meitä aikuisia ravistelee vihainen, aikuisuuden kynnyksellä oleva tyttö Ruotsista ja hänen kanssaan saman ikäiset lapset ympäri maailmaa. Aika ontuvalta kuulostavat ne selitykset, että nyt ei ole oikea aika. Toinen paljon käytetty selitys täällä kotimaassa on, että ei meidän kannata tehdä juuri mitään, kun eivät kaikki muutkaan tee. Tätä selitystä muuten käyttävät paljon myös lapset, kun heiltä vaaditaan jotain. Pitäisikö tästä vetää viivat suoriksi -johtopäätös. Osataan me aikuiset olla melko lapsellisia. No eiväthän nämä asiat sinällään helppoja ja yksinkertaisia ole ratkaista maailmanlaajuisesti. Se ei kuitenkaan saa olla este sille, etteikö meillä Suomessa toimittaisi ilmastoasioiden eteen. Kulunut kevät osoitti, että monia sellaisia toimia voitiin toteuttaa, joita ehkä vuosi sitten pidettiin mahdottomina. Näin pakon edessä toteutettuna ne toki tulivat kalliiksi ja aiheuttivat monenlaisia taloudellisia menetyksiä. Ehkä siis tässä olisi hyvä syy toimia vapaaehtoisesti nyt, kun se vielä lienee mahdollista. En voi rehennellä olevani erityisen oikein toimiva näissä ilmasto- ja ympäristöasioissa. Se ei kuitenkaan estä minua pohtimasta tulevaisuutta, varsinkin lasten puolesta.