Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Haittakasvit kuriin yhteistyöllä: menneinä vuosina haittakasveja jopa myytiin puutarha-liikkeissä – nyt niistä yritetään tosissaan eroon

KANKAANPÄÄ – Kaksikymmentä vuotta olemme jo tapelleet haittakasveja vastaan. Yksin emme voi mitään, jos ihmiset eivät muuta tapojaan, huokaa Kankaanpään kaupunginpuutarhuri Ilpo Möttönen. Joidenkin haittakasvien eli vieraslajien edessä Kankaanpäässäkin ollaan voimattomia. Lupiinien edessä on jo jouduttu nostamaan kädet pystyyn. Lupiinin niin kuin muidenkin haittakasvien ongelma on, että ne vievät elintilaa hyviltä kasveilta. Enää ei teiden varsilla juuri näe kissankelloja, ruiskukkia ja päivänkakkaroita puhumattakaan kauniista kukkaniityistä. – Kestää kymmeniä vuosia, ennen kuin nurmikosta tulee luonnonniitty. Silloin kasvien lisäksi saadaan koko kirjo. Ensin tulevat hyönteiset ja punkit, sitten hyönteisiä syövät jyrsijät ja niin edelleen. Luonto on kokonaisuus, ei ihminen siitä voittaa vain osaa, kaupunginpuutarhuri Möttönen muistuttaa. Teiden varsilla kukoistavien lupiinien lisäksi yleisimpiä haittakasveja ovat jättiukonputki, jättibalsami ja kurtturuusu. Kankaanpäässä on tehty esimerkillistä työtä haittakasvien kartoituksessa, kasvutilanteessa, tarkkailussa ja käsittelyssä. Palsamilla on tällä listalla selvä "johtoasema". Sitä kasvaa polkujen varsilla, katujen päissä, rivitalojen ja omakotitalojen välissä, yksityisillä pihoilla, puistoissa, pallokentällä, puistoissa, puistometsissä ja katujen risteyksissä. Jättipalsamin torjuntamenetelmiä ovat kitkentä, niitto tai kemiallinen torjunta. Kitkentä- ja niittotalkoita on syytä järjestää kaksi kolme kertaa kesässä. Kemialliseen torjuntaan kannattaa turvautua vain todella vaikeissa kohteissa, sillä esimerkiksi glyfosaattipitoiset kasvinsuojeluaineet ovat haitaksi vesieliöille. Niiden on todettu myös aiheuttavan syöpää, ja monessa maassa glyfosaattien käyttö on kokonaan kielletty. Jättipalsamin torjuntaan on myös ekologinen ja rikkakasvien torjunta-aiheita edullisempi vaihtoehto. Varsinais-Suomen ely-keskus on kokeillut etikkaa jättipalsamin torjunnassa menestyksellisesti. Sen käyttö on kuitenkin tehokasta vain sirkkataimien hävittämisessä eli suunnilleen toukokuun lopussa ja kesäkuun alussa. Etikkareseptissä kymmeneen litraan tavallista väkiviinaetikkaa lisättiin noin puoli desilitraa astianpesuainetta. – Astianpesuaine toimii kiinnitysaineena, kun etikkaliuosta ruiskutetaan kasvustolle, Möttönen selvittää. Myös kuumavesikäsittelyä on käytetty torjuntaan. Sitä varten kehitetyt laitteet ovat hinnakkaita, joten se ei ole vielä kustannustehokas tapa. Jättiputkea on tuhottu Laviantien varresta ja Ilmarisenkadun päästä. Asialla on ollut ely-keskus. Kaupunki puolestaan on tuhonnut jättiputkea moneen kertaan Venlankadulla. – Jättiukonputkioli vielä 1980-luvun puolivälissä puutarhamyymälöissä myynnissä olevien kasvien joukossa. Itsekin olen sellaisen istuttanut anopin puutarhaan. Tosin sen myös sittemmin olen hävittänyt, kaupunginpuutarhuri kertoo. Kurtturuusujakin istutettiin ihan tarkoituksella maisemoimaan teiden varsia, mutta enää viiteen vuoteen niitä ei ole teiden varsille laitettu. Kurtturuusun kasvatus on kiellettyä kolme vuoden siirtymäajan jälkeen eli kesäkuun alusta vuonna 2022. Kurtturuusut on syytä kaivaa ylös, ja istuttaa tilalle jotain muuta. – Kerrottua hansaruusua ei pidä sekoittaa kurtturuusuun, Möttönen muistuttaa. "Kestää kymmeniä vuosia, ennen kuin nurmikosta tulee luonnonniitty. Kaupunginpuutarhuri Ilpo Möttönen