Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Isänä oleminen on jatkuvaa oppimista – ”Vanhemmaksi tulemiseen ei käydä mitään kouluja. Siihen opitaan ajan myötä.”

Tulevana sunnuntaina on jälleen se aamu, jolloin kaikkien isien pitää teeskennellä nukkuvaa, jotta lapset voivat "yllättää" isän. Isänpäivänä juhlitaan isiä ja isyyttä, mutta se on samalla myös hyvä hetki pysähtyä miettimään jo saavutettuja asioita. Näin aikoo tehdä kankaanpääläinen kahden lapsen isä Marko Varho . – Kun tapasimme vaimoni Johannan kanssa, meillä oli yhteinen haave: elää rauhallista, keskiluokkaista lapsiperhearkea. Nyt kun vanhin lapsemme on jo 10-vuotias, voin sanoa että elämme nyt sitä unelmaa mistä aikoinaan puhuimme, kertoo Varho. Varhon pariskunnalle oli aikoinaan päivänselvä asia, että ainakin yksi lapsi hankitaan. – Hyvin nopeasti Miikan syntymän jälkeen tuumasimme Johannan kanssa, että vauvalle pitää saada leikkikaveri. Niinpä kaksi vuotta Miikan jälkeen meille syntyi Jenna . Marko Varho kertoo miettineensä perheen perustamista vasta noin 25-vuotiaana. – Silloin biologinen kelloni alkoi ensimmäisen kerran tikittämään. 25-vuotiaana sitä yhtäkkiä huomasi kasvaneensa aikuiseksi ja alkoi vakavissaan miettiä kumppanin löytämistä, perheen perustamista ja omakotitalon ostamista. Omien sanojensa mukaan melko vauhdikkaan nuoruuden jälkeen moni asia on muuttunut isäksi tulemisen jälkeen. – Tottakai ajatusmaailma muuttuu lasten myötä. Sitä ei enää ajattele itseään, vaan perhettä kokonaisuutena. Toki vanheneminenkin muuttaa ihmistä. Nuoruuden kiivaus on poissa ja nykyään sitä nauttii tasaisesta ja rauhallisesta arjesta. Isänä oleminen on Marko Varhon mukaan jatkuvaa oppimista. – Vanhemmaksi tulemiseen ei käydä mitään kouluja. Siihen opitaan ajan myötä. Ja se oppiminen jatkuu edelleen. Lastensa kanssa Varho pyrkii viettämään mahdollisimman paljon aikaa. Vuorotyö ja työn ohessa opiskelu syövät kuitenkin paljon aikaa. Yhteinen aika ei välttämättä tarkoita mitään erikoista, joskus katsotaan yhdessä elokuvia, pelataan lautapelejä tai ulkoillaan. – Sitä harmittelee jo nyt, miten paljon olen joutunut olemaan poissa töiden takia. Ja syksyllä aloittamani opiskelu vie entistä enemmän yhteistä aikaa. Tässä yhteydessä pitääkin kiittää vaimoani perheen arjen pyörittämisestä. Ilman Johannaa opiskelu ei onnistuisi, toteaa sähkötekniikan insinööriksi opiskeleva Varho. Isänpäivää Varhot aikovat viettää perinteisin menoin. Tänä vuonna pienen muutoksen perinteeseen tuo kuitenkin se, että Marko on lauantain ja sunnuntain välisen yön töissä. – Olen kotona aamulla kahdeksan aikaan. Ensin pitää nukkua muutama tunti, mutta eiköhän puoliltapäivin päästä itse asiaan. Ensin juhlitaan tässä oman perheen kanssa kotona. Myöhemmin otetaan isovanhemmat mukaan. Joko he tulevat tänne tai me menemme kyläilemään heidän luokseen. Tärkeintä koko päivässä on yhdessäolo. Mutta mitä mieltä Miika ja Jenna ovat isästään? – Isä on kiva ja hauska. Hän tykkää katsella meidän kanssamme elokuvia ja olemme kaikki kiinnostuneita avaruudesta, kertoo 10-vuotias Miika Varho. – Isä on mahtava, hän jaksaa auttaa läksyissä ja katsella elokuvia, lisää Jenna Varho. Lapset ovat koulussa tehneet isänpäivälahjat, joita eivät luonnollisestikaan suostu haastatteluhetkellä paljastamaan. Marko itse odottaa lahjoja jo malttamattomana. – Lähes kaikki lasten tekemät isänpäivälahjat ovat tallella. Osa lahjoista on jokapäiväisessä käytössäkin. Lisäksi uskon saavani lahjaksi jonkin kirjan, sillä tykkään lukea ja kirja on vakioitunut isänpäivälahjaksi vuosien aikana.