Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit

Kuusi kysymystä oppivelvollisuuden pidentämisestä toiselle asteelle: Mitä sillä tavoitellaan? Mitä se maksaa?

Hallitusneuvotteluja vetävä Antti Rinne (sd.) kertoi perjantaiaamuna, että oppivelvollisuuden pidentäminen toiselle asteelle on varmistunut. Yksityiskohdista ei ole kuitenkaan vielä kerrottu. Mitä se merkitsee? Ylijohtaja ja ammatillisen koulutuksen osaston päällikkö Mika Tammilehto opetus- ja kulttuuriministeriöstä summaa asian niin, että perusopetuksen jälkeen opiskelijalla on velvollisuus hakeutua toisen asteen koulutukseen ja siirtyä sinne. – Käytännössä normaali väylä on ammatillinen koulutus tai lukiokoulutus. Varmaan jatkovalmistelussa selvitetään, mitä muita vaihtoehtoja on, Tammilehto sanoo. Lisäksi oppivelvollisuuden pidentäminen merkitsee esimerkiksi sitä, että oppimateriaalit ovat opiskelijalle maksuttomia. Voidaanko yli 18-vuotias velvoittaa opintoihin? – Onhan meillä asevelvollisuuskin. Se on asioita, joita selvitellään, kun nähdään ratkaisu. Lähtökohtaisesti se on mahdollista, mutta edellyttää lainsäätämistä ja tarkasteltavaksi tulee myös perustuslakiin liittyviä kysymyksiä, Tammilehto vastaa. Mitä se maksaa? Maksuttoman toisen asteen kustannuksista yhteiskunnalle on tehty arvioita, jotka eivät ole kovin yksityiskohtaisia. Tammilehdon mukaan oppimateriaalien kustannus on arviolta 100–150 miljoonaa euroa. Ammatillisessa koulutuksessa kustannuksissa on suuria eroja eri alojen välillä. Kuntaliitossa vuosi sitten tehty laskelma päätyi 183 miljoonaan euroon. Mukaan on laskettu niin oppimateriaalit kuin esimerkiksi koulumatkatuet ja asumisjärjestelyjen aiheuttamat kustannukset sekä lisääntyvän opiskelijamäärän tarvitsema ohjaus. – Laskelmia ei ole nyt päivitetty, mutta jos summa johonkin suuntaan liikkuu, niin varmaan ylöspäin. Noin 200 miljoonaa on ihan relevantti luku, summaa Kuntaliiton opetus- ja kulttuuriyksikön johtaja Terhi Päivärinta . Miksi oppivelvollisuus pitäisi ulottaa toiselle asteelle? Jotta työmarkkinoille pääsee, alkaa perusasteen jälkeinen, vähintään ammatillinen tutkinto olla minimivaatimus. Toisen asteen tutkinto tarvitaan myös korkeakouluopintoihin. – Valtaosa perusopetuksen päättäneistä siirtyy toisen asteen koulutukseen, joko tutkintokoulutukseen tai valmistaviin koulutuksiin. Alkupää toimii tällä hetkellä varsin hyvin, mutta loppupää on haaste, Tammilehto kuvailee. Tammilehdon mukaan 20–29-vuotiaista yli 15 prosenttia jättää toisen asteen tutkinnon suorittamatta. Osa heistä on vaativaa erityistä tukea tarvitsevia opiskelijoita, joille koko tutkinnon suorittaminen tuskin tulevaisuudessakaan on realistista. Sitten on iso joukko heitä, joilta tutkinto jää suorittamatta, vaikka se olisi mahdollista. – Sille täytyy pystyä tekemään jotain, että yli 15 prosenttia ei suorita tutkintoa. Oppivelvollisuuden nosto on yksi hyvin vaikuttava toimenpide, Tammilehto summaa. Suomen ammattiin opiskelevien liitto Sakki ry on ajanut oppivelvollisuuden pidentämistä. – Se auttaa koko ikäluokkaa pääsemään kiinni toisen asteen koulutukseen. Siihen liittyy myös toisen asteen maksuttomuus, jolla kitketään eriarvoisuutta, perustelee Sakki ry:n pääsihteeri Hanna Huumonen . Huumosen mukaan oppivelvollisuuden pidentämisellä saadaan enemmän hyötyjä kuin pelkällä toisen asteen maksuttomuudella. – Oppivelvollisuuden mukana tulee myös oikeus esimerkiksi tukipalveluihin. Se on viimeinen kohta, jossa syrjäytymisvaarassa olevat nuoret saadaan kiinni ennen kuin heidät pusketaan aikuisuuteen huolehtimaan itse itsestään, Huumonen sanoo. – Paljon vilautellaan hintalappua, mutta ehkä se on asia, josta kannattaa maksaa, hän jatkaa. Miksi ei? Kuntaliitto ei ole kannattanut oppivelvollisuusiän nostoa. Kuntaliiton Terhi Päivärinta korostaa, että asiaa voi kommentoida vain yleisesti, koska yksityiskohdat eivät ole tiedossa. Kuntaliiton näkemys on, että rahat pitäisi kohdentaa tukea tarvitseviin opiskelijoihin. Valtaosa nuorista valmistuu nytkin toiselta asteelta. – Jos on rahaa käytettävissä, pitäisi tehdä kohdennettuja toimenpiteitä. Pitäisi parantaa perusopetusta ja antaa sinne lisää resursseja sekä parantaa toisen asteen koulutusta ja lisätä ohjausta. Pitäisi tukea juuri tukea tarvitsevia, jotta vaikuttavuus olisi hyvä, Päivärinta kuvailee. Lain mukaan valtion tulee maksaa kunnille tulevien lisätehtävien aiheuttamat kustannukset kokonaan. Kuntaliitossa ollaan huolissaan siitä, onko valtion sata prosenttia sama kuin kuntien. –  Meidän näkemyksemme kustannusvaikutuksista poikkeaa usein valtiovarainministeriön laskelmista, Päivärinta sanoo. Suomen lukiolaisten liitto ei kannata oppivelvollisuuden pidentämistä, mutta kannattaa toisen asteen maksuttomuutta. Liiton puheenjohtaja Roosa Pajunen sanoo, että pakkoa parempi ratkaisu olisi parantaa oppimisympäristöjä, lisätä opiskelijahuollon palveluja sekä opinto-ohjausta niin, että opiskelijat ohjautuisivat suoraan oikeisiin opintoihin ja heidän hyvinvoinnistaan pidettäisiin huolta. – Kun opiskelija siirtyy toiselle asteelle, mentaliteetti on se, että siellä ollaan vapaaehtoisesti ja opiskellaan itseä varten. Mitä toisen asteen tutkinnon suorittaminen maksaa? Pajusen mukaan lukion käyminen, siis esimerkiksi kirjat, läppäri ja tutkintomaksut, maksavat opiskelijalle nyt noin 2 500 euroa. Mukaan ei ole laskettu esimerkiksi vanhojen tanssien tai penkkareiden kuluja. Huumosen mukaan ammatillisen tutkinnon hankkimisen kustannukset vaihtelevat paljon opiskelualoittain. Hinta on useita satoja, jopa tuhansia euroja. – Puhutaan kokin takeista ja veitsistä, media-assistentin läppäreistä ja lisensseistä tai parturi-kampaajan välineistä. Huumonen jatkaa, että hintalapun tuijottamisen sijaan pitäisi muistaa markkinalogiikka. Kun hankinnat kilpailutetaan ja keskitetään, myyjän markkinat muuttuvat ostajan markkinoiksi, mikä laskee hintoja. Tämä pitäisi huomioida myös kustannuslaskelmissa.