Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Jääkarhujen tavoite jäi askeleen päähän – Joukkueen tehoketju ja Huida kauden timantit, pelin aaltoilu ratkaisuhetkillä veivät pudotuspelipaikan

Edustuskiekkoilun osalta kankaanpääläinen kiekkokausi on viimeistä saunailtaa vaille valmis. Kankaanpään Jääkarhujen edustusjoukkueen pelit Länsirannikon III-divisioonassa päättyivät runkosarjaan 18. helmikuuta vierasottelussa Turun Kisa-Veikkoja vastaan. KJK sijoittui runkosarjassa kolmanneksi ja jäi ensimmäisenä joukkueena ulos nousukarsinnoista. Eroa sarjakakkoseen kertyi lopulta yllättävänkin paljon, 8 pistettä. Toki pitää muistaa, että asetelma oli selvä jo siinä vaiheessa kun pelejä oli vielä kolme jäljellä, joten viimeistä puristusta ei tarvinnut kentille jättää. Peli oli selvä jo hyvissä ajoin. Kauteen 2019–20 lähdettiin jääkarhuleirissä luottavaisin mielin. Joukkueen miehistö vahvistui ulkomailla kiekkomeriittejä haalineella Mikko Männistöllä. Tämä innostutti myös seuran puheenjohtaja Jussi Haapasen hamuamaan askelta ylöspäin. –  Joukkueen tämän kauden tavoite on ehdottomasti nousu kakkoseen, se on selvä, totesi Haapanen syyskuussa kauden kynnyksellä. Edelliskauteen verrattuna lähtökohdat olivat täysin erilaiset. Kaudella 2018–19 joukkueen harjoituskausi jäi torsoksi ja ajoittain jopa koko kauden läpikäyminen oli vaakalaudalla. Lopulta kausi oli kuitenkin menestys Jääkarhujen jäädessä vain niukasti pudotuspelien ulkopuolelle. Nyt joukkue sai alle huomattavasti ehjemmän harjoituskauden ja pääsi lähtemään sesonkiin luottavaisena valmentaja Kai Kallion luotsaamana. Länsirannikon III-divisioona on omalla tavallaan raadollinen sarja. Vain kaksi sarjan kymmenestä joukkueesta selvittää tiensä hamuttuihin ylempiin pudotuspeleihin. Montaa ohipeliä pudotuspeleihin halajaville joukkueille ei siis saa tulla. Kauden aikana KJK osoitti sen, että se kuului sarjassa sijalle kolme. Peli sujui pääosin hyvin, mutta muutamat kirvelevät pistemenetykset sekä kärkipään että keskikastin joukkueilta ratkaisi sen, miksi ylemmät pudotuspelit karkasivat jo muutama kierros ennen kauden päätöstä. Joukkue hävisi esimerkiksi molemmat ottelut sarjan voittajajoukkue Paimion Kiekkoseuralle. Kauden aikana Jääkarhuja vaivasi ajoittainen tehottomuus. Viimeistely ontui pahemman kerran, mikä kulminoitui erityisesti ylivoimapelin tuskana. Vaikka joukkue hallitsi kiekollista peliä, viimeistely vei tuhottoman paljon aikaa. Samaan aikaan kun ylivoimapelissä oli ongelmia, myös alivoimapeli sakkasi. Joukkue päästi kauden aikana 22 alivoimamaalia, mikä on toiseksi eniten koko sarjassa. Jääkarhujen tehot keskittyivät pitkälti tehoketjun Arto Kuusiranta – Eetu Rajakallio – TommI Marjamäki harteille. Kolmikko tehtaili runkosarjan 91 osumasta peräti 40. Puolustuksessa joukkueen kivijalkana hääri aiemmilta kaudelta tutusti maalivahti Tomi Huida . Hänen kauden yhteistorjuntamääränsä, 669, on selkeästi eniten koko sarjasta. Myös Huidan muut tilastot, 90,8:n torjuntaprosentti noin neljän päästetyn maalin ottelukeskiarvolla olivat aivan sarjan kärkilukemia. Joukkueen kauden suurin onnistuminen ei tullut suinkaan kaukalon puolelta, vaan sen ulkopuolelta. Jo viime kaudella alkanut sosiaalisen median aktiivisuus jatkui tälläkin kaudella ja seuraajat saivat lukea rennonletkeää verbaalista ilotulitusta läpi kauden. Annamme tuntemattomana pysyttelevälle tiedottajalle, ykkösketjulle ja maalivahti Tomi Huidalle virtuaalisen papukaijamerkin. Eikä muidenkaan tarvitse hamekauppaan lähteä. Kausi oli kaikesta huolimatta viihdyttävä.