Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Hiipuu vaan ei kuole – Otamon kylä pitää pintansa

Kurikanniskan uimarannasta avautuu talvisena aamuna kaunis näkymä Isojärvelle. Tähän idylliin Otamon kyläyhdistyksen toiminta pitkälti sijoittuu. Yhdistys ylläpitää uimarantaa ja vuokraa venepaikkoja. Kesällä se järjestää päätapahtumansa, possujuhlan tansseineen, johon viime vuonnakin osallistui 250 juhlijaa eri puolilta Satakuntaa. Possujuhlan jatkeeksi pidetään parit pienemmät pidot, jotka kesällä 2019 juhlittiin karaoketansseina. Aikaisemmin tapahtumia oli talvellakin, mutta yhdistyksen puuhaporukan ja otamolaisten lapsiperheiden vähennyttyä aktiviteetti keskittyy kesään. – Meitä taitaa olla tällä hetkellä viisi aktiivista kyläyhdistyksessä, laskeskelevat puheenjohtaja Petri Kuusisto ja varapuheenjohtaja Leo Forss . Otamo-nimi esiintyy jo 1600-luvun dokumenteissa. Kylä rakentui Otamon tilan ympärille. Nykyään tuo tila tunnetaan Vanhatalon karjatilana, joka toimii erityisen vireänä ja on samalla yksi kylän nähtävyyksistä. Vuonna 1947 Otamolla syntynyt Leo Forss on oikea henkilö kertomaan kylän vaiheista. Onpa hän jopa kirjoittanut kylän historiaa käsittelevän näytelmän, joka perustuu siikaislaisiin sananparsiin. Se sai ensiesityksensä Forssin omilla 70-vuotisjuhlilla. Forssin mukaan kylä oli kauneimmillaan 1960-luvulla. – Silloin kaikki oli sellaista pientä maalaisidylliä. Kylän läpi kulki mutkitteleva maantie, tiensivut oli hoidettu, ja pieniä taloja oli paljon. Ei ollut teollisuushalleja. Kylä oli kuin postikorttimaisemaa. Tyypillisiä olivat pienet puiset sillat ja aidot siikaislaiset lasikuistit. Vanhatalon tilalla lasikuisti koristaa pihapiiriä edelleen. Ison suoran tien ja uudenaikaisten siltojen rakentaminen työllisti toki ihmisiä ja toi elämää Otamolle. Urakoiden loputtua väkeä karkasi Poriin ja Ruotsiin, jonne myös Forss muutti joksikin aikaa työskentelemään. Maatalousoppilaitos perustettiin Otamolle Forssin syntymävuonna. Kylän vireys rakentui pitkälti tämän koulun ympärille aina vuoteen 1993 asti, jolloin se lopetti toimintansa. – Oppilaitoksen henkilökunta muutti Otamolle ja rakensi talonsa koulun ympärille. Nuorella opiskelijaporukalla oli koululla omat majoitustilat. Parhaimmillaan kylällä toimi 3–4 kauppaa. Nykyään oppilaitoksen rakennuksessa toimii Forssin omistama Heikinkartano, joka vuokraa tilojaan muun muassa juhlien ja kokousten käyttöön. Kun Siikainen ja Kankaanpää järjestävät tänä vuonna suunnistuksen SM-kilpailut, kartano tarjoaa suunnistajille majoitustiloja – samoja huoneita, joissa opiskelijat yöpyivät menneinä vuosikymmeninä. – Olisikohan siinä sellaista tyypillistä satakuntalaisuutta? Otamolaisten luonnetta Forss ei osaa tämän kummemmin kuvailla. Vuonna 1973 syntynyt Kuusisto on muuttanut kylään Pomarkusta vasta 13 vuotta sitten – ehkä hän on tehnyt havaintoja otamolaisista? – Otamolaiset ovat vieraanvaraisia. Meidät on ainakin otettu hyvin vastaan, Kuusisto kehuu. Otamolla asuu yhä vähemmän nuoria. Heidän intressinsä suuntautuvat pitkälti kylän ulkopuolelle, eikä esimerkiksi kyläyhdistys ole Kuusistoa seuraavaa sukupolvea saanut toimintaan mukaan. Kylässä asuvat lapsiperheet Forss ja Kuusisto pystyvät laskemaan yhden käden sormilla. Otamo on monien kaltaistensa tavoin hiipuva kylä, mutta kuoleva se ei suinkaan ole. Jo sijainti pitää tästä huolen. – Otamo sijaitsee niin lähellä valtatie 8:aa, että sekin takaa kylän elinvoiman jatkuvan, Forss uskoo. Kyllähän Otamolla tapahtuu monenlaista. Kahdeksan tuulimyllyä pyörii, kalkkilouhos toimii. Maatiloille löytyy aktiivisia jatkajia, kesämökkiläisiä riittää. Vuonna 2019 Isojärvi-seura järjesti juhannusregattansa Kurikanniskan rannassa. Seura oli paikkaan niin tyytyväinen, että jatkoa seuraa tänä kesänä. – Regatan osallistujat innostuivat rannasta niin, että heidän kauttaan saattaa tulla uutta porukkaa myös meidän yhdistyksemme tapahtumiin. Kankaanpään Seutu esittelee alueen kyliä ja kyläyhdistyksiä sekä niiden toimintaa. Otamon kylä aloittaa juttusarjan.