Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Sisko Toppinen palasi Etiopiasta Kankaanpäähän kesken vapaaehtoistyöjakson: Karanteeni antaa aikaa työstää koettua – pikkupoika sai sittenkin pyörätuolinsa!

KANKAANPÄÄ Pari kuukautta Etiopiassa, ja ajatukset yhä siellä. 30. tammikuuta kankaanpääläinen Sisko Toppinen lähti toista kertaa Etiopiaan Suomen Lähetysseuran vapaaehtoistyöntekijäksi kolmeksi kuukaudeksi. Paluulento aikaistui pandemian takia, ja nyt kotikaranteenissa hän saa työstää kokemaansa. – Täällä sitä ollaan karanteenissa kotona! Ainakin vielä sujuu oikein hyvin, nautin rauhallisesta olosta. Ystävät hoitavat hänelle ruokatilaukset omakotitalon kuistille. 21. maaliskuuta alkanut karenssi jatkuu vielä lauantaihin 4. huhtikuuta asti. – Jaksomme Etiopiassa sujui hyvin useita viikkoja. Työmme pääsi hyvin vauhtiin sekä vammaisten lasten ryhmissä että seksuaalisesti hyväksikäytettyjen vammaisten naisten ryhmissä, Toppinen kuvailee työkenttäänsä. – Siitä olimme tyytyväisiä, että ehdimme tehdä töitä siellä puolitoista kuukautta. Joillakin vapaaehtoisjakso jäi vain pariin viikkoon, 5. helmikuuta Addis Abebasta Dessieen siirtynyt Toppinen kertoo. Fysioterapeuttina työuransa tehnyt Toppinen sai Satasairaalasta lahjoituksena apuvälineitä, mutta niiden kaikkien kuljetus ei järjestynyt. Hätä keinot keksi! – Päätin, että yritän viedä yhden pyörätuolin pojalle, jolla oli todella huono tuoli ennestään. Vein pyörätuolin omanani, siis maksuttomasti, paljastaa Toppinen. Ylimääräisestä matkatavarasta lentoyhtiö laskuttaa yleensä 23 euroa kilolta. Etiopiassakin koronaepidemia koettelee. Tietoa alkoi vyöryä vauhdilla maaliskuun alkuviikkoina, joten vapun sijasta paluulippujen päivämäärä aikaistui. – Netin kautta seurasimme koronauutisointia Suomessa ja maailmalla. Etiopiassa ei koronasta vielä tuossa alkuvaiheessa puhuttu. Keskenämme toki mietimme sitä mahdollisuutta, että korona tulee Etiopiaan, ja pidimme hyvin mahdollisena sen nopeaa leviämistä. Arvelimme, että siinä tapauksessa jaksomme saattaisi loppua nopeastikin ja tulisi lähtö kotiin. Netin välityksellä, Messengerillä, Whatsappilla ja sähköpostitse tietoa maailman tapahtumista sai Afrikassakin kohtuullisen paljon. – Ongelma tai epämukavuus oli siinä, että asunnossamme ei ollut nettiä vaan piti mennä toimistolle istumaan. Lisäksi netti oli epävarma ja sähkökatkoja oli usein. Etiopiassa todettiin ensimmäinen tartunta perjantaina 13. maaliskuuta. Yhdessä päivässä kaikki mullistui. – Maanantaina 16. maaliskuuta oli viimeinen ryhmämme, koska Etiopiassa ilmoitettiin koulujen ja kaikenlaisten ryhmätoimintojen, siis myös meidän ryhmien, sulkemisesta 18. maaliskuuta alkaen kahdeksi viikoksi. Työt tuntuivat loppuvan ja vaihtoehtoisia toimintapaikkoja haettiin isommistakin kaupungeista. – Kun kuuntelimme netistä Suomen hallituksen tiedotustilaisuutta, jossa suositeltiin matkailijoille kotiinpaluuta mahdollisimman pian, sen jälkeen teimme nopean päätöksen palata kotiin. Ohjaajamme yritti järjestää uutta tekemistä, mutta itse päättelimme että töitten sulku ei jää kahteen viikkoon. Tilanteen pahetessa paluulentojen järjestyminen olisi todennäköisesti hankaloitunut. Dessiestä Toppinen lähti työparinsa kanssa autokuljetuksella 400 kilometrin päähän Addis Abebaan keskiviikkona 18. maaliskuuta. Lennot sujuivat hyvin, vaikka Istanbulissa oli tiukka vaihto. – Maskit päällä matkustimme. Koneessa näimme Turkish Airlinesin yleisen koronainfon ruudulta. Helsingissä ei ollut juuri mitään ohjeistusta. Matkalaukkujen tuloaulassa taisi pyöriä info-kuulutus, jossa kerrottiin kahden viikon karanteenista. Nyt ohjeistus on lentoasemillakin tarkentunut. Julkisiin kulkuneuvoihin ei lentoteitse palaavilla ole mitään asiaa. Kuluvalla viikolla lisähankaluuksia aiheutui vielä Uudenmaan rajan valvonnasta. Lähiomaisen kyydissä Toppinen pääsi Tampereelle ja sieltä omalla autolla kotiin Kankaanpäähän. Muutama ystävä on käynyt Toppisen puolesta kaupassa ja tuonut tavarat kuistille. – Kävelylenkeillä olen käynyt päivittäin. Katselen telkkarista koronauutisia, lueskelen, puhun puhelimessa tai sometan läheisten ja ystävien kanssa. Päivät ovat kuluneet mukavasti. Toppinen kertoo jo miettineensä, miten jatkan elämääni karanteenin jälkeen, jos onnistuu välttämään koronan. – Ehkä olisi viisainta jatkaa samaan malliin. Voisin yhä palata Etiopiaan, kun tilanne sen mahdollistaa, Toppinen kertoo paluuta harkiten. Reagointi epidemiaan alkoi Etiopiassa nopeasti ensimmäisen todetun tapauksen jälkeen. Koulut suljettiin ja alkoi tehokas tiedottaminen koronan ehkäisemisestä. Katujen varsille ja kauppojen eteen tuli käsienpesupaikkoja. – Kun soitit jollekin, ennen puhelun yhdistämistä tuli korona-info. Vaikka toimet olivat ripeät, saa nähdä miten ne tehoavat! Siellä on väkeä niin mahdottomasti ja etiopialaiseen kulttuuriin kuuluu jatkuva läheinen kanssakäyminen ja kommunikointi ihmisten kesken. Elämä myös on ja tapahtuu paljon ulkosalla, katujen varsilla, kahviloissa ja puodeissa. Sosiaalisuus on Toppisen mukaan ymmärrettävää, sillä kodit ovat pieniä ja pimeitä – eivät ihmiset halua siellä olla.