Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Sastamalalainen Lauri Nieminen, 30, on elänyt koko aikuisikänsä työttömyystoimien viidakossa, tulee nyt toimeen 1 000 eurolla kuukaudessa – ”Luksusta ovat lauantain sauna ja uinti”

”Älä unelmoi”, 30-vuotias sastamalalainen Lauri Nieminen sanoo ja noudattaa omaa neuvoaan. Hän ei ole koskaan ollut lomamatkalla, ellei sellaiseksi lasketa päiväreissua Tampereelle tai Raumalle. Hän ei omista juuri mitään. Hänellä ei ole lapsia, autoa eikä omistusasuntoa. Jos hän haluaa herkutella, hän ostaa kaupasta halpamerkin sipsejä ja lainaa elokuvan kirjastosta. Joskus hän osallistuu ilmaisruokajakoihin ja muulloin hankkii kaupasta halvinta mahdollista. Luksusta ovat lauantain sauna ja uinti. –  Taloyhtiössämme on uima-allas. Se maksaa 10 euroa kuukaudessa, Nieminen sanoo. Lauri Nieminen tietää, mitä on tulla toimeen vähällä. Hän suorastaan suuttuu, kun kuulee keskituloisten valittavan, että rahat ovat vähissä tai loppu. –  Jos saisin 2000 euroa kuukaudessa, en tiedä, mihin sen laittaisin. Keskituloiset, te ette osaa käyttää rahaa, Nieminen napauttaa. Hän on pakotettu niukkuuteen. Kahta palkkatukijaksoa lukuun ottamatta sastamalalainen on ollut työtön koko aikuisikänsä. Tällä hetkellä hän elää alle 1000 euron tuloilla kuukaudessa, käy kuntouttavassa työtoiminnassa 3–4 päivänä viikossa ja harrastaa radio-ohjelmien tekemistä. Hän tekee Pispalan radiolle kerran viikossa radio-ohjelmaa nimeltä Viikon promopaketti. Radio-ohjelmista hän saa pieniä tekijänoikeustuloja Kopiostolta. –  TE-viranomaiset lukevat sen harrastukseksi, eikä se kelpaa aktiivimalliin, Nieminen huomauttaa. Niemisen kihlattu on työtön hänkin. Kumpikin saa reilut 700 euroa työmarkkinatukea kuukaudessa ja maksaa siitä 20 prosenttia veroja. Sastamalan keskustan vuokrakaksion maksamiseksi pari saa asumistukea 200 euroa kuukaudessa. Unelmiin ei ole varaa. ”Jos poika jää henkiin, hän ei kävele” Miten tähän on tultu? Aloitetaan alusta. Vuonna 1989 Nieminen syntyi kaksi kuukautta etuajassa keskosena ja koki kaksi aivoverenvuotoa. Lääkäri sanoi, ettei poika jää henkiin ja jos jää, niin ei kävele. Nieminen oli ja on sisukas. Hän ei voi saada ajokorttia eikä esimerkiksi tehdä rakennustöitä, mutta kokee olevansa moniin töihin työkykyinen. Hän on datanomi ja suorittanut Voionmaan opistossa radio- ja tv-toimittajan tutkinnon. Omien sanojensa mukaan hänestä saisi varsin luovan ja kekseliään työntekijän, mutta ottajia ei ole. Yrittämisen puutteesta häntä ei voi syyttää. Hän on yrittänyt työllistää itsensä tekemällä lukemattoman määrän työhakemuksia ja osallistumalla erilaisiin te-toimiston ja kaupungin työllistämistoimiin. Työkokeiluun tai kuntouttavaan työtoimintaan hän ei ole jättänyt koskaan menemättä, vaikka kuulee tästä usein työttömiä syyllistettävänkin. Työllisyyspalveluiden pitkä putki Kymmenen viime vuotta Nieminen on ollut työvoimapalveluiden oravanpyörässä. Hän on ajautunut työkokeilusta työelämävalmennukseen, palkkatukityöhön, alueelliseen työllisyyskokeiluun ja kuntouttavaan työtoimintaan ja edestakaisin. Työtä ei ole löytynyt. Palkkatukityöhön hän olisi oikeutettu, mutta edes näin autettuna työtä ei ole tarjolla. Työllisyyspalveluiden tavoite on saatella työntekijä avoimille työmarkkinoille, mutta Niemisen kohdalla näin ei ole. Hän on palannut aina takaisin lähtöpisteeseen. ”Työelämän vaatimukset ovat tolkuttomat” Niemisen mukaan ongelma on systeemissä. Hän kuvaa tilannetta litran maitotölkillä. –  Onko se purkittajan syy, että 5 litraa ei mahdu litran maitopurkkiin? Tai se, että neste sattuukin olemaan mehua? Nieminen kysyy ja puhuu työelämää vuosia vaivanneesta kohtaanto-ongelmasta. Hän sanoo olevansa monessa rekrytointitilanteessa mahdottoman edessä. –  Vaatimukset ovat tolkuttomat. Pitäisi olla 20-vuotias, omata 7 eri koulutusta ja 30 vuotta työkokemusta. Maailmassa on paljon pätevämpiä hakijoita kuin minä, Nieminen sanoo suoraan. Hän kertoo, että haluaisi tehdä etenkin radiotyötä. Hän olisi valmis myös katsomaan boksin ulkopuolelle ja tekemään jotain muuta, mutta arvelee, ettei koulutuksesta ole apua. –  Minulle on tärkeää, etten kuluta aikaa koulunpenkillä, vaan se, että pääsen oppimaan käytännössä, vaikka palkattomasti. Palkakseen hän ei vaatisi mahdottomia. –  2000 euroa kuukaudessa kuulostaisi jo utopialta ja 1500 euroa järkevältä, mies sanoo. ”Työtön maksaa myös veroja” Nieminen tietää puhuvansa aiheesta, joka herättää tunteita. Tästäkin huolimatta hän haluaa ampua alas työttömiin liitettyjä väitteitä. Kaikki eivät ole laiskoja sosiaaliturvan hyväksikäyttäjiä. Nieminen esimerkiksi ei ole koskaan hakenut toimeentulotukea. –  Työtön maksaa myös veroja. Hän ei saa rahaa tyhjästä, vaan tekee koko ajan töitä selviytyäkseen sillä rahalla, joka hänelle on annettu. Jos Nieminen saisi muuttaa maailmaa, hän puhuisi paljon enemmän perustulosta tai osallisuustulosta, jossa rahan eteen pitäisi tehdä jotain, vaikka vapaaehtoistoimintaa. –  Paljonko nyt kuluu rahaa siihen, että paperisilppua puretaan eri virastoissa? Yksi tavoite Palataanpa vielä alkuun. Vaikka Lauri Nieminen sanoo, ettei köyhä saa unelmoida, on hänellä sittenkin unelmia, ainakin tavoitteita. Hän keräilee harrastuksekseen äänitehosteita. Ylellä on niitä Niemisen tietojen mukaan noin 80 000. –  Minulla ei ole muuta tavoitetta kuin ottaa Yle kiinni, naurahtaa Nieminen ja myöntää harrastuksensa olevan puolihullu. Kahvikuppi kopahtaa pöydälle. Kuuluu kopaus. Sekin on äänitehoste. Vuonna 2008 Lauri Nieminen valmistui datanomiksi. Keväällä 2009 hän pääsi Voionmaan opistosta radio- ja tv-toimittajan 10 kuukauden kurssilta ja jäi sitten työttömäksi. Kurssin jälkeen hän aloitti palkattoman työkokeilun radiossa ja teki sitä vuoden 2010 loppuun. Tätä seurasi työelämävalmennus, jossa Nieminen oli loppuvuodesta 2011 huhtikuuhun 2012. Heinäkuussa 2012 hän vaihtoi työelämävalmennukseen eri paikkaan ja oli siellä muutaman kuukauden. Loppuvuonna 2012 Nieminen aloitti kuntouttavan työtoiminnan Sastamalan kaupungin yksikössä ja teki sitä kevääseen 2013. Syksyllä 2013 hän pääsi uransa toistaiseksi ainoaan kuukausipalkkaiseen työsuhteeseen, palkkatukitöihin Sastamalan kaupungille. Työt jatkuivat kevääseen 2015, minkä jälkeen Nieminen jäi työttömäksi. Syksyllä 2017 Nieminen valittiin Pirkanmaan alueelliseen työllisyyskokeiluun ja hän pääsi uravalmennukseen. Työllisyyskokeilujakso loppui alkukesällä 2018. Tämän jälkeen Nieminen on ollut työkokeilussa paikallisessa yhdistyksessä kuntouttavassa työtoiminnassa. Parhaillaan käynnissä on kuntouttavan työtoiminnan jakso, jossa hän käy sopimuksen mukaan 3–4 päivänä viikossa 6 tuntia päivässä.