Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Satakuntalaiset osoittivat, että kansanmusiikkia voi modernisoida

Satakuntalainen kansanmusiikkiperinne loisti Kaustisen kansanmusiikkijuhlilla. Satakunnan alueelta saapuneet artistit ja ryhmät osoittivat, kuinka musiikin universaali kieli yhdistää perheitä ja eri sukupolvia, ja kuinka musiikin harjoittaminen on jokaiselle mahdollista. Oiva esimerkki tällaisesta on festivaaleilla esiintynyt harrastajista koostuva pelimanniyhtye Amyrit. Ryhmä toimii tällä hetkellä Kankaanpään musiikkiopiston alaisuudessa ja sen taiteellinen johtaja on pianonsoiton opettaja Anna-Mari Yrjänä . Instrumenttien laaja edustus sekä pyrkimys viedä kansanmusiikkiperinnettä uusille urille on olennaisinta ryhmän toiminnassa. – Usein etenkin kaustislaisessa kansanmusiikissa haetaan ja muodostetaan perinteisiä kokoonpanoja. Näihin kuuluvat juuri tietyt kansanmusiikille tyypilliset soittimet, kuten haitari ja ja viulu. Lisäksi perinteiselle kansanmusiikille on ominaista jäykän suoraviivainen ja konventioihin perustuva tyylillisyys, kertoo Amyreiden tuubisti Marko Eronen . Juuri näistä Amyrit pyrkivät päästä toiminnassaan eroon. – Jokainen ryhmässämme soittaa omalla tasollaan, mutta kaikki menee silti yhteen. Tässä mielessä musiikin yhteinen kieli on jokaisen mahdollista saavuttaa. Lisäksi oleellista ryhmämme toiminnassa on modernisoida kansanmusiikkia: tuoda siihen uudenlaisia soittimia, muotoja ja kokoonpanoja mukaan, Eronen kertoo. – Juuri tällainen on nähdäkseni ominaista koko satakuntalaiselle kansanmusiikkiperinteelle, hän lisää. Amyreiden toiminta kansanmusiikkiperinteen kehittämisessä on tuonut koko Erosen perheen yhteisen ja rakkaan harrastuksen pariin. Ryhmässä soittavat myös Markon vaimo Sanna Eronen sekä hänen poikansa Hiski Eronen . – Amyreiden toiminta on hyvin yhteisöllistä, ja tämä on olennaista siinä että pystymme viemään satakuntalaista kansanmusiikkia uusille urille. Amyreiden soittotaustat ovat hyvin erilaisia ja ryhmämme ylipäänsä koostuu hyvinkin erilaisista ihmisistä. Itsekin olen opetellut soittamaan vasta vanhemmalla iällä yhdessä pojan kanssa perinteisessä puhallinorkesterissa, Eronen kertoo. Satakuntalaisen kansanmusiikin modernia luonnetta festivaaleilla edusti myös karvialaisista eläkeikäisistä koostuva Runolele-ryhmä Ainot ja Reinot. Ryhmä aloitti toimintansa runo- ja lauluryhmänä, mutta uutena aluevaltauksena alkanut harjoitella myös havajilaisten kielisoitinten, ukuleleiden soittoa. Ensimmäiset keikkansa ukuleleiden kanssa ryhmä soitti Kaustisella. – Kukaan meistä ei ollut aiemmin soittanut ukuleleja, mutta päätimme niin sanotusti ottaa härkää sarvista. Nyt soitto sujuu jo. Festivaalit Kaustisella oli hyvä alku ryhmämme uuden ilmaisutavan aloittamiselle. Pääsimme näyttämään että kyllä vanhakin osaa ja oppii, kertoo Ainot ja Reinot -ryhmän kielisoittaja ja laulaja Maiju Kujanpää . Kansanmusiikki ja -lauluhenkisen kulttuurin harjoittaminen merkitsee Ainoille ja Reinolle paljon muutakin. Perinteen kehittämisen lisäksi ryhmälle on tärkeää Kujanpään mukaan yhteisöllisyyden ja henkisen hyvinvoinnin vaaliminen kulttuurin harrastamisen kautta. – Meidän porukka tarttui erilaisiin laulutilaisuuksiin ihan hetkessä. Odotimme osaa porukkaa festivaaliravintolan kulman penkeillä ja kohta jo vieressä kaivettiin soittimet laukuista ja laulu raikui tutuin sävelin ja sanoin ulkomuistista, Kujanpää kertoo. Festivaaleilla saatiin kuulla myös lukuisia muita satakuntalaisia kansan- ja perinnemusiikkiryhmiä kuten Kiikoisten pelimannit, Duo Kelkka, Yksinäinen Moottorisaha sekä Horjumattomat. Kaikkiaan festivaalit osoittivat kansanmusiikkiperinteen elävän ja voivan hyvin Satakunnan alueella. Alueella toimivat ryhmät pyrkivät selvästi jokainen tavallaan kehittämään kansanmusiikkiperinnettä sekä tuomaan sen harrastamisen ja siitä nauttimisen yhä laajemmalle joukolle.