Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Pomarkkulainen Aino Grönman on nyt ylioppilas, mutta keväällä häntä odottaa vielä neljät kirjoitukset – korkeakoulujen uusi todistusvalinta sekoitti suunnitelmat jatko-opinnoista

Ylioppilaskirjoitukset, lukiokurssit, musiikkiharrastus ja maakuntapolitiikka – näitä kaikkia on mahtunut pomarkkulaisen Aino Grönmanin , 19, kuluneeseen vuoteen. Torstaina 5. joulukuuta hän saa yhdessä kahden muun paikkakunnalta valmistuvan nuoren kanssa painaa ylioppilaslakin päähän ja juhlia saavutustaan, mutta työ ei suinkaan vielä ole päättynyt. Grönmanin ylioppilastodistuksesta löytyvät kaikki arvosanat L:stä B:hen, ja haaveissa siintää pääsy Turun yliopistoon opiskelemaan oikeustiedettä. Lukiouran aikana voimaan tulleet yliopistojen opiskelijavalintojen uudistukset ja todistuksen merkityksen kasvu pakottavat hänet kuitenkin vielä korottamaan jo saatuja arvosanoja ja kirjoittamaan yhden lisääkin, jotta tavoite varmasti toteutuisi. – Silloin kun aloitin lukion vuonna 2016, kerrottiin että valinta tapahtuu yhä pääasiassa valintakokeella, mutta että se tulee muuttumaan. Sitä ei kuitenkaan tiedetty, että millä tavalla, joten kehotettiin vain yleisesti panostamaan lukioon täysillä, hän kertoo. Koska Grönman halusi päästä oikeustieteelliseen, hän panosti aineisiin, joista olisi voinut ajatella olevan hyötyä juuri sinne hakiessa. Karu totuus valkeni, kun arvosanojen pistetaulukot viimein julkaistiin noin vuosi sitten. – Kävi ilmi, että minunhan olisi kannattanut lukea fysiikkaa ja uskontoa saadakseni mahdollisimman hyvät pisteet. Ja totta kai olisin ne ottanutkin, jos olisin vain tiennyt ajoissa. – Eivätkä hyvät pisteet antavat aineet edes esimerkiksi oikeustieteellisen kohdalla liity koko aiheeseen. Etenkin reaaliaineiden kohdalla mietityttää, miksi uskonnosta saa enemmän pisteitä kuin yhteiskuntaopista, Grönman ihmettelee. Kurssien määrään suhteutettuna Grönman ymmärtää hyvin, miksi esimerkiksi pitkästä matematiikasta pisteitä irtoaa toisia aineita enemmän. Tietoa olisi vain kaivattu jo paljon aikaisemmin. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Keväällä Grönman istuu siis jälleen piinapenkkiin koepapereiden pariin korottaakseen matematiikan, pitkän saksan ja ruotsin arvosanoja. Uutena on luvassa uskonto. Jälkikäteen taktikointi on mahdollista, koska lukion suorittamiseen hän käytti vain kaksi ja puoli vuotta. Yhden vuoden hän vietti lisäksi Itävallassa vaihdossa opiskellen kahdessa eri oppilaitoksessa. Tulevalle keväälle Grönman on uusintakirjoitusten lisäksi varannut jo paikan oikeustieteellisen valmennuskurssille. Palataan kuitenkin hetkeksi sinne, mistä kaikki lähti. Grönman oli jo yläkoulussa vahvasti kouluorientoitunut. Todistusten keskiarvot liikkuivat 9.8– 9.9 välillä ja lukioon jatkamien oli varsin selvä valinta. Yläkoulussa heräsi myös mielenkiinto yhteiskunnallisiin asioihin. – Minulla oli siellä eräs inspiroiva opettaja, joka osasi tehdä ennen vaikeana pitämästäni politiikasta ymmärrettävää. Ymmärsin, että asioihin voi oikeasti vaikuttaa, ja että se voi olla tosi hauskaakin, Grönman muistelee. Viime vuosien aikana Grönman onkin kunnostautunut nuorena vaikuttajana niin Pomarkun nuorisoneuvostossa kuin Satakunnan nuorten maakunnallisessa vaikuttajaryhmässä SataNuvassa. Ensi vuonna hän aloittaa myös keskustan Satakunnan piirijärjestön hallituksen jäsenenä. Grönmanille on tärkeää tuoda nuorten ääntä esiin maakunnassa, ja saada yhä useampi nuori kiinnostumaan vaikuttamisesta. Puheenjohtajan pesti SataNuvassa on kuitenkin vain yksi monesta asiasta, jotka pitivät hänet kiireisenä kuluneen abiturienttivuoden aikana. Vaikuttamisen lisäksi Grönman harrastaa aktiivisesti musiikkia ja soittaa Pomarkun pelimannipiirissä haitaria. Erityisesti kevät oli raskasta aikaa, sillä Grönman kirjoitti silloin paitsi pitkän saksan ja yhteiskuntaopin, myös kävi samanaikaisesti edelleen lukion kursseja. Perinteinen abiristeily sai Grönmanin osalta jäädä, mutta penkkarit ja vanhojen tanssit oli päästävä kokemaan. Niihin hän osallistui keväällä peräkkäisinä päivinä. – Pahin rupeama oli, kun kaksien kirjoitusten jälkeen seurasi kuuden viikon koeviikko. Tuli mietittyä, että miksi oikein tein tämän itselleni, hän naurahtaa. Antaa mennä vaan, ja sitten jos joku unohtuu, niin yön pimeinä tunteina tulevat parhaat tulokset, Grönman kuvailee täyden päiväjärjestyksen hallintaansa. – En ole kyllä sellainen että suunnittelisin kauhean tarkkaan etukäteen, hän myöntää. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Ylioppilaskirjoitusten tulokset pistävät Grönmanin mietteliääksi. Osassa aineista hän ylitti tavoitteensa, mutta toisaalta taas osassa tulokset jäivät alle niiden. – Kirjoittamaan mennessä ajattelin, että on olemassa vain joko monen ”ällän” ylioppilaita tai sitten on sellaisia, jotka menevät rimaa hipoen läpi. Olen sanonut kaikille, että jos he haluavat vinkkejä tietyn arvosanan saamiseksi, niin minulta ne löytyvät kaikki L:stä B:hen. Siinä mielessä vähän outo todistus, hän pohtii. Vaikka lukio-opiskelu ei Grönmanin osalta vielä päätykään tähän, on valmistujaisjuhlat lyöty jo lukkoon. Ahlaisissa pidettäviin juhliin on kutsuttu huimat 90 henkeä onnittelemaan uutta ylioppilasta. Syksyn kirjoitusten jälkeen Grönman aloitti saman tien työt paikallisella huoltoasemalla. Lisäksi hän muutti pari kuukautta sitten omilleen edesmenneen isoäitinsä rivitaloyksiöön Pomarkussa. Koko ikänsä paikkakunnalla elänyt Grönman tietää, että poismuutto tulee olemaan väistämätöntä jatko-opintojen vuoksi. Minne ikinä tie viekään, lämpimät muistot lukiosta pysyvät aina. Sieltä hän löysi monta rakasta ystävää, poikaystävän ja sai korvaamatonta oppia ja neuvoja koulun opettajilta. Valmistujaisjuhlassa hän aikoo jakaa puheessaan yhden lukiouransa tärkeimmistä oivalluksista: – Ilman toisten apua tästä ei olisi selvitty, mutta kuitenkin itse on itselleen annettava se viimeinen potku. Juttu jatkuu kuvan jälkeen. Kaikki Satakunnassa valmistuvat syksyn ylioppilaat löytyvät täältä .