Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Näin lasten kanssa kannattaa puhua koronaviruksesta - ”Uutiset voivat herättää monia mielikuvia”

Koronavirus on ollut viimeisten viikkojen pääpuheenaihe niin median otsikoissa kuin kotien kahvipöydissäkin. On väistämätöntä, että myös lapset törmäävät aiheeseen ennemmin tai myöhemmin. Jos aihe nousee lapsen puheissa esille, on aikuisen tärkeää kuunnella tarkalla korvalla ja ottaa vastuunkantajan rooli. – Erityisesti silloin jos lapsi itse nostaa asian esille, se on hyvä ottaa kotona puheeksi, sanoo koulupsykologina helsinkiläisessä peruskoulussa työskentelevä psykologi Anna Vuorjoki . Olennaista on vastata lapsen kysymyksiin ja keskustella uutisten mahdollisesti herättämistä peloista. Vuorjoki muistuttaa, että lapsi voi tulkita kuulemansa uutiset eri tavalla kuin aikuinen tulkitsisi. – Lapsen mielikuvissa tilanne voi näyttää ihan toisenlaiselta. Pienille lapsille uutiset eivät välttämättä ole aivan ymmärrettäviä ja voivat herättää monia mielikuvia. Aikuisen tehtävä on varmistaa, että lapsi ymmärtää mistä on kysymys eivätkä uutiset hämmennä häntä. Psykologi kehottaa antamaan realistista tietoa ja luomaan turvallisuuden tunnetta. – Voi kertoa, että tällä hetkellä ei ole todennäköistä, että Suomessa lapset joutuisivat vaaraan ja toisaalta on tärkeää myös kertoa, mitä kaikkea aikuiset tekevät jotta estetään se, että ihmiset sairastuvat. Ja toisaalta, että jos joku sairastuu niin siihen annetaan hoitoa, Vuorjoki sanoo. Aikuiselle tuki aikuiselta Jos lapsi on asiasta niin huolissaan, että pelot vaikuttavat selvästi ja pidempiaikaisesti arkiseen elämään, apua kannattaa hakea lapsen iästä riippuen neuvolasta, perheneuvolasta tai koulupsykologilta. – Mutta jos lapsi on esimerkiksi yhden illan näistä asioista ahdistunut ja pelokas, niin silloin tärkeintä on vanhemman tai muun läheisen aikuisen turvallinen tuki. Että aikuinen toisaalta kuulee lapsen tunteita ja huolia ja on läsnä, mutta toisaalta rauhoittaa ja kertoo, minkä takia hätää ja huolta ei ole. Jos taas pelko ja huoli epidemiasta tuntuvat syövän vanhempaa itseään, on Vuorjoen mukaan hyvä pysähtyä tarkastelemaan omia tunteita ja miettiä, mistä pelot tulevat ja ovatko ne realistisia. Jos tuntuu, että tilanne ahdistaa paljon, on hyvä miettiä hyötyisikö itse keskusteluavusta ennen kuin asiaa ottaa esille lasten kanssa. - Tärkeää on se, että lapsi ei joudu kantamaan aikuisten pelkoja ja huolia vaan aikuinen saa niihin tuen joltain toiselta aikuiselta, Vuorjoki painottaa. Omassa työssään koulupsykologina Vuorjoki on huomannut, että lapsetkin puhuvat keskenään koronaviruksesta. – Kyllä minulla on sellainen vaikutelma ihan koulun arjessa, että asia on saattanut nousta esille lasten keskusteluissa.