Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Koronavirus Näköislehti Blogit Live Verotiedot

Joka toisen lapsen pahoinpitelyilmoituksen takana kummittelee huoltajuusriita – nykyjärjestelmä ei suojaa riittävästi lasta, jolla on oikeus jäädä aikuisten vallanhimoisten riitojen ulkopuolelle

Suomalaisessa yhteiskunnassa on voimistunut lasten kannalta erittäin haitallisia ilmiöitä. Yhteistä niille on se, että taustalla on aikuisten välinen riita, jossa halutaan päästä niskan päälle keinolla millä hyvänsä. Huoltajuusriita kummittelee taustalla enemmän kuin joka toisessa Porin poliisiaseman lapsirikostutkintaryhmän tietoon tulleessa lapseen kohdistuneessa pahoinpitelyepäilyssä. Useimmiten ilmiannon on tehnyt huoltajuusriidan toinen osapuoli, joka tekee rikosilmoituksen ex-kumppanistaan. Suurin osa näistä ilmiannoista osoittautuu myöhemmin tekaistuiksi (SK 19.1.) . Seuraamus väärästä ilmiannosta saattaa olla ainakin väliaikaisesti suosiollinen rikosilmoituksen tehneelle vanhemmalle, mutta se ei sitä varmasti ole vanhempiensa verisistä riidoista jo valmiiksi kärsivälle lapselle. Samaa iljettävää lajityyppiä edustaa ilmiö, jossa usein poliittisten vaikuttimien vuoksi tehtaillaan nimettömänä perättömiä lastensuojeluilmoituksia vastakkaista kantaa edustavista yksityishenkilöistä, poliitikoista tai viranomaisista. Satakunnan Kansan taannoin julkaisema artikkeli avaa seikkaperäisesti lapsiin kohdistuvien rikosten tutkintaan ja lapsen roolia rikostutkinnan keskiössä. Pahoinpitelyepäilyssä uhrin asemaan joutuva lapsi kuulustellaan, todennäköisesti useamman kerran poliisin toimesta. Lisäksi lapsi saattaa joutua psykologin tai lääkärin tutkittavaksi. Lapselle määrätään edunvalvoja, ja asia saattaa työllistää poliisia jopa vuosia. Laskun yhden ihmisen vallanhimoisesta ja valheellisesta rikosilmoituksesta joutuu maksamaan valtio, sillä turhaan viranomaistyöhön kuluneita tunteja ei kuitata vääristä ilmiannoista tuomittavilla pienehköillä sakkorangaistuksilla. Euroja tärkeämpää tässä inhassa ilmiössä on tietysti inhimillinen kärsimys. Syytön ihminen asetetaan aiheetta rikoksesta epäillyksi. Kaikkein eniten tilanteesta kärsii lapsi, joka on usein riitatilanteissa joutunut järjestelmällisen vieraannuttamisen kohteeksi. Tavoitteena on mustamaalata huoltajuusriidan vastapuoli. Tällöin perätön rikosilmoitus voi olla vain jäävuoren huippu. Ilmiöön olisi puututtava nykyistä voimakkaammin keinoin ja aihetta olisi tutkittava sen arkaluontoisuudesta huolimatta, sillä järjestelmällisen vieraannuttamisen ja aiheettomaksi myöhemmin osoittautuvan rikostutkinnan vaikutukset lapsen henkiseen kehitykseen ovat todennäköisesti mittavat.