Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Keskustan pitkäaikainen kansanedustaja Kauko Juhantalo

Kauko Juhantalo menehtyi nopeasti edenneeseen syöpään sunnuntaina 26.4.2020 Kauko Johannes Juhantalo syntyi Satakunnan Kankaanpäässä kolmilapsisen perheen esikoiseksi vuonna 1942. Maalaistalossa varttunut Juhantalo oli ammatiltaan paitsi kansanedustaja, myös juristi ja maanviljelijä. Juhantalo solmi avioliiton kuvaamataidonopettaja Liisa Rekolan kanssa 1967, ja perheeseen syntyi neljä lasta. Juhantalo innostui politiikasta jo lukioiässä ja toimi nuorisopolitiikassa opiskellessaan Turussa. Ensimmäisen kerran Juhantalo valittiin eduskuntaan vuonna 1979, jonka jälkeen hän uusi valtakirjansa kuusi kertaa. Poliitikkona Juhantalo muistetaan tinkimättömänä Satakunnan ja suomalaisen teollisuuden ja työpaikkojen puolustajana, taitavana neuvottelijana ja konkreettisten tekojen miehenä. Juhantalo sai paljon hyvää aikaan omalla kotiseudullaan. Hän kertoi parin vuoden takaisessa haastattelussaan olevansa ylpeästi ”siltarummuttaja” ja arvioi suosionsa johtuvan siitä, että hänellä oli näyttöjä oman maakunnan eteen tehdystä työstä. Vaikka yksi Juhantalon lempilausahduksista kuului, että politiikassa pitää olla vähän Hollywoodia, hän oli parrasvalojen lisäksi hyvä myös kulisseissa. Hän osasi kyllä ottaa yleisönsä, mutta oli samalla taitava sovittelemaan erilaisia intressejä ja junailemaan tärkeäksi kokemiaan asioita eteenpäin. Juhantalo toimi Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtajana vuodet 1983–1991. Hän tuli ryhmänjohtajana arvostetuksi siitä, että oli herkästi eri porukoiden pulssilla ja tiesi isonkin eduskuntaryhmän tunnot tarkkaan. Aikalaiset muistelevat Juhantalon olleen oikeudenmukainen puheenjohtaja, joka kuunteli edustajien tuntoja ja johti välillä erimielistäkin eduskuntaryhmää ”ukkotuomarin” vakain ottein. Juhantalo johti ryhmää hyvällä psykologialla vaikeina aikoina, sittemmin samaa tehtävää hoitanut Seppo Kääriäinen muisteli ystäväänsä ja kollegaansa. Juhantalo tunnettiin hyvin myös muissa puolueissa. Hän jaksoi ja osasi sovitella asioita eduskuntaryhmien välillä. 1980-luvulla syntyi muun muassa syvä ja hedelmällinen yhteistyösuhde SDP:n silloisen eduskuntaryhmän puheenjohtajan Pertti Paasion kanssa. Paasiota ja Juhantaloa yhdisti terävällä huumorilla höystetty neuvottelutaito, jonka varassa Keskustan ja SDP:n liittoa, punamultaa noina vuosina rakennettiin. Juhantalo johti Keskustan eduskuntaryhmää myös oppositiokaudella 1987–1991 ennen puolueen veret seisauttavaa vaalivoittoa. Tuolloin Juhantalon vaikutusvalta Keskustan linjaan oli suurimmillaan ja hän nousikin kauppa- ja teollisuusministeriksi Ahon kriisiajan hallitukseen vuonna 1991. Ministeriura katkesi tunnettuihin vastoinkäymisiin, mutta omien tuki ei horjunut. Satakuntalaiset äänestivät ”Kakensa” kovalla äänimäärällä takaisin eduskuntaan vuoden 1995 vaaleissa. Yhteiskunnallinen vaikuttaminen oli Juhantalolle henki ja elämä. Hän kävi viimeisissä kokouksissa vielä pari viikkoa ennen poismenoaan ja pohti oman kansanliikkeensä tulevaisuutta viimeiseen asti. Juhantalo oli rouhea sanankäyttäjä, nopeaälyinen ja lämmin humoristi sekä seuramies, joka hakee nykypolitiikassa vertaistaan. Jokainen Juhantalon joskus kohdannut muistaa hänen humaanin, silmientasalta katsovan asenteensa, johon eivät valta-asemat vaikuttaneet. Kirjoittajina ovat Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2019- Keskustan eduskuntaryhmän puheenjohtaja 2003–2011