Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Suomen nopein kerhonohjaaja

KANKAANPÄÄ Iltapäiväkerhot ovat hyvä tapa altistaa lapset liikuntaviruksen tartunnalle. Ja kun se osuu kohdalle, ei tarvita karanteeneja tai muuta eristäytymistä, vaan ilon saa antaa vapaasti levitä. – Kyllä, se on juuri niin. Olemme nyt toista kertaa vetämässä tätä konseptia ykkös– kolmosluokkalaisille. Mukana on tyttöjä ja poikia. Listalla on parikymmentä nimeä, ja kerhokertaa kohden heistä on ollut paikalla reilut 15, Kankaanpään Seudun Leiskun toiminnanjohtaja Tia Kraft kertoo. Liikkuva koulu -ohjelmassa harrastuksia saadaan koulupäivän yhteyteen. – Se teema on tulevaisuudessa tulossa vielä vahvemmin seuratyön osaksi. Rauman ja Turun seudulla tästä on jo saatu hyviä kokemuksia, Kraft sanoo. Liikunnasta nauttimisen ja urheilutaitojen oppimisen perusta valetaan tunnetusti jo lapsena. Suositusten mukaan suomalaisten kouluikäisten lasten ja nuorten tulisi terveytensä kannalta liikkua päivittäin vähintään 1−2 tuntia monipuolisesti ja ikään sopivalla tavalla. Näin ei valitettavasti vielä ole – vai pitäisikö sanoa, että näin ei enää ole? Torstaina vietetään valtakunnallista valmentajan päivää. Sen tarkoituksena on nostaa arjen puurtajia ja lasten liikuttajat jalustalle. Suomen urheilu kuihtuisi olemattomiin ilman lasten urheiluun aikaansa käyttävien ihmisten isoja joukkoja. Tuoreet mittaukset ovat osoittaneet, että vain pieni osa suomalaisista lapsista ja nuorista yltää suositusten mukaisiin liikuntamääriin. Koululaisten arkeen tarvitaankin monipuolisia ja helposti toteutettavia mahdollisuuksia lisätä liikkumista ja vähentää paikallaan oloa. Vähän liikkuville lapsille liikunnan lisääminen koulupäiviin ja koulujen yhteydessä järjestettävä maksuton kerhotoiminta on erityisen tärkeää. – Lapset saavat tietoa ja vinkkejä muista asioista, kuten ravitsemuksesta ja terveellisistä elämäntavoista, Kraft sanoo. Keskustan koululla keskiviikkoisin pidettävät iltapäiväkerhot sopivat hyvin tammikuussa armeijaan menevän aktiiviurheilijan, Eero Hirvisen, kalenteriin. – Tämä on mukavaa hommaa, vaikken ole aiemmin ajatellut itseäni valmentajatyyppinä, vaan urheilijana, 19-vuotias Hirvinen kehuu. Hirvistä voi hyvällä omallatunnolla kutsua Suomen nopeimmaksi kerhonohjaajaksi. Iltapäiväkerhon lisäksi Hirvinen on ollut tuttu näky Leiskun juoksukoulussa ja kesäleireillä. Hirvisen vuosi sitten juoksema 200 metrin ennätysaika, 21,39, on kovaa suomalaista Top 10 -tasoa, eikä moittimista ole tämän kesän ajassakaan. Se oli vain silmänräpäyksen eli kuusi sadasosaa vuoden takaista hitaampi. – Kausi ei mennyt ihan niin kuin piti. Jo viime kesänä oli aineksia juosta 21 sekunnin pintaan, ja sama ajatus oli tälle kesälle. Iso osa ajasta meni kuitenkin kuntouttamiseen, ikäluokkani SM-kisoihin sentään pääsin, takareisivaivoista kärsinyt Hirvinen sanoo. Samalla kokonaisvaltaisuuden merkitys on hahmottunut . Voima- ja lajiharjoittelua, vaan myös venyttelyn ja kehonhuollon merkitys on kokonaisuuden kannalta iso. Vaikka ero huippu- ja lasten urheilun välillä voi tuntua isolta, näitä asioita voi ottaa puheeksi myös alle 10-vuotiaiden kanssa. Hirvinen muistuttaa, ettei lapsille voi alkaa pitää luentoja. – Juttelen, kyselen ja pyrin innostamaan lapsia keskustelemaan. Mutta se tehdään siinä tekemisen ohessa, ei niin, että istuttaisiin paikallaan ja kuunneltaisiin. Yleisurheilukoulun iltaryhmät käynnistyvät ensi tiistaina.