Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Verotiedot

Hankintalain uudistus parantaa pienten ja keskisuurten yritysten pääsyä markkinoille

Hankinnat. Tuo sana nousee esiin yrittäjätapahtumissa ennen kuin tervetuliaissumpit on hörpitty. Vaaleissa kannattaa muistaa, että hyvin tehdyt hankinnat tuovat työtä ja rahaa kuntaan ja että hankintapolitiikka tuo on aina kunnan käsissä.   Hankinnat. Tuo sana nousee esiin yrittäjätapahtumissa ennen kuin tervetuliaissumpit on hörpitty. Vaaleissa kannattaa muistaa, että hyvin tehdyt hankinnat tuovat työtä ja rahaa kuntaan ja että hankintapolitiikka tuo on aina kunnan käsissä. Julkisella hankinnalla tarkoitetaan kaikkia julkisista varoista tehtäviä hankintoja, kuten kunnan ostoja oman organisaation ulkopuolelta. Tähän asti yrittäjät ovat olleet sitä mieltä, että kunnissa ei osata hankkia. Hankintalainsäädäntö uudistui juuri. Suurimpia hankintoja säännellään aiempaa yksityiskohtaisemmin ja pienempiä aiempaa kevyemmin. Keskeinen uudistus on tavoite pienten ja keskisuurten yritysten markkinoille pääsyn parantamisesta. – Konkreettisimmin tavoite näkyy säännöksissä, jotka koskevat hankintojen jakamista osiin, menettelyiden tehostamista ja taloudellisia voimavaroja koskevia vaatimuksia, varatoimitusjohtaja Antti Neimala Suomen Yrittäjistä sanoo. Lisäksi pienhankinnoilta edellytetään niiden järjestämistä mahdollisimman avoimesti. – Nämä muutokset poistavat esteitä pienten ja keskisuurten yritysten mukaanpääsylle. Suomen Yrittäjät teki hartiavoimin töitä näiden tavoitteiden eteen, ja voi rehdisti sanoa, että onnistuimme hyvin, Neimala sanoo. Kyse isoista summista Julkisten hankintojen kokonaisarvo on Suomessa noin 35 miljardia euroa vuosittain. Kuntien osuus tästä on ollut noin 18 miljardia euroa. – Kyse on siis merkittävästä summasta. Julkisten varojen käytön näkökulmasta on järkevää, että pk-yritykset saavat mahdollisimman suuren osan julkisista hankinnoista, Neimala sanoo. Neimalan mukaan markkinat toimivat paremmin, ja kilpailu huolehtii niin korkeasta laadusta kuin kustannuskuristakin. – Pk-yritysten vahva osuus on hyvä myös siksi, että ne maksavat veronsa toiminta-alueelleen ja lisäävät näin alueiden elinvoimaa. Verotuloja ja paikallisuutta ei voi suoraan pitää perusteina ratkaista tarjouskilpailuja. – On kuitenkin järkevää, että paikallisille pk-yrityksille tarjotaan lain puitteissa mahdollisimman hyvät edellytykset osallistua julkisiin hankintoihin. Samalla vahvistettaisiin yritysten kasvun edellytyksiä, Neimala sanoo.   Hankintapolitiikka kunnan käsissä Neimala muistuttaa, että hankintapolitiikka on aina kunnan käsissä. – Vaikka hankinnan toteutus olisi ulkoistettu, hankintapolitiikkaa ei tule koskaan ulkoistaa, hän sanoo. Tietoisella hankintapolitiikalla poistetaan esteitä erityisesti pienhankinnoissa alueen yritysten markkinoille pääsyyn. – Jos yritys saa kokemusta julkisista kilpailutuksista, se on valmiimpi kasvamaan ja kansainvälistymään. Kunnan tulee linjata omistajaohjauksellaan myös omistamiensa yhtiöiden hankintapolitiikkaa, Neimala sanoo. Neimala huomauttaa myös, että aktiivisen, hankintojen osittamiseen perustuvan hankintapolitiikan lisäksi kunnan kannattaa ruokkia valinnanvapausmallilla alueen palveluntarjontaa. – Palveluseteli soveltuu sosiaali- ja terveyspalveluiden lisäksi myös muihin palveluihin, kuten yrityspalveluihin tai kuntouttaviin liikuntapalveluihin. Asiakasvalintaan perustuvat markkinat toimivat pk-yrittäjien kannalta parhaiten, hän sanoo.