Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Verotiedot

Saavatko pk-yritykset osansa sotekakusta? Selvitys tulilla, tavoitteena työkalut jatkotoimiin

Toiveena on, että maakuntauudistuksen myötä pk-yritykset voivat perustaa omia sotekeskuksia ja näin tukevoittaa asemiaan tulevissa tarjouskilpailuissa. Etenkin pienissä palveluyrityksissä tunnelma on odottava, epävarmakin. Satakunnan Yrittäjät otti huolen tosissaan ja suunnittelee Prizztechin toteuttaman kyselytutkimuksen perusteella tarvittavia jatkotoimia. Satakunnassa on 280 Satakunnan Yrittäjien jäsenenä toimivaa sotealan yritystä. Verkottuminen on avainsana, mutta monta kysymystä on vielä auki. Riittääkö yksityisen sotekeskuksen perustamiseen löyhä verkosto vai vaaditaanko yhteistä tilaa tai hallintobyrokratiaa? Nousevatko esimerkiksi digijärjestelmät kustannuksiltaan liian suuriksi, jotta pienet alan toimijat voivat osallistua? –  Sotekeskuksien perustamismahdollisuuksista on puhuttu paljon. Pääsääntöisesti niitä perustavat julkinen sektori ja isot valtakunnalliset yksityiset toimijat. Pienten yritysten tulevaisuus huolestuttaa, joten soteprojektiryhmämme ammattilaiset käynnistivät yhteistyössä Prizztechin kanssa sotepalveluverkkoselvityksen. Siinä tutkitaan pienten ja keskisuurten sotealan yritysten mahdollisuuksia perustaa sotekeskus verkottumisen avulla, kertoo toimitusjohtaja Markku Kivinen. Prizztech kokoaa yhteenvedon Selvitys sai EAKR-hankerahaa, ja ensimmäiseksi laadittiin yksityiskohtainen, myös yrittäjien tunnetilaa luotaava kysely. Vastauksia saatiin yli 40. – Yhdessä asiantuntijoiden kanssa laadittu kysymyspatteri on hyvin perinpohjainen. Halusimme saada runsaasti tarkkaa tietoa kentältä. Haarukoimme myös yrittäjien fiiliksiä ja asioita, jotka kaipaavat lisäinfoa, kertoo Prizztechin palvelujohtaja Jari-Pekka Niemi. Vastaukset analysoidaan ja tulokset kootaan selvitykseksi – Kyselyssä kerättiin tietoa uhista ja mahdollisuuksista. Samalla saatiin tietoa pk-sektorin liiketoiminnan kehittämistarpeista. Selvityksen pohjalta voidaan miettiä vastauksia myös näihin kysymyksiin, Niemi jatkaa. Prizztech käyttää osaamistaan ja teknologiaansa tulosten tutkimiseen. – Selvityksen toivotaan antavana työkaluja myös yrittäjien liiketoiminnan ja toimintaympäristön kehittämiseksi. Tulosten pohjalta on myös mahdollisuus hakea mukaan laajempiin kehittämisohjelmiin ja saada niihin uutta rahoitusta. Vahvoja askeleita Eurassa Euran keskustaan nousee uusi Lehtocare-kuntoutuskeskuksen, jonka yhteyteen muuttaa myös terveyspalveluyritys Kirokulma. Yrittäjä Merja Lehto uskoo verkottumiseen. – Juuri nyt yrittäjien kannattaa miettiä, millaisia yhteistyökuvioita voisi synnyttää ja millaisiin verkostoihin hakeutua. Uhkien sijaan on hedelmällisempää nähdä tulevaisuuden monet mahdollisuudet, Lehto kannustaa. Lehdolla on vankka hoiva-alan yrittäjätausta, koulutustaustaltaan hän on sairaanhoitaja/terveydenhoitaja AMK. Syksyllä valmistuvaan Lehtocareen rakentuu 16 tehostetun ja 16 tuetun palvelun asuntoa sekä kymmenen asunnon rivitalo. Lisäksi hän pyörittää Eurassa yksityistä 60-paikkaista päiväkotia, Vekaralehtoa. Lehto sai kuntoutuskeskusidealleen rahoittajiksi Suomen kärkisijoittajia, kuten Mikko Leppäsen ja Jasper Pääkkösen. – Lehtocare on pilottihanke, jossa toteutetaan täysin uutta konseptia ja tulokulmaa. Emme halua hukata koulutettua, ammattitaitoista työvoimaa pestaamalla heitä tukitöihin, kuten vessanpesemiseen. Kaikki osaaminen pitää suunnata nimenomaa asiakkaiden hyväksi, mutta työntekijöiden motivointi on myös ensiarvoista. Uusi työkulttuuri tarjoaa entistä mielekkäämpää, jokaisen oman koulutuksen mukaista työtä. Uuteen toimintamalliin kuuluu myös tarkka mittarointi ja asiakkaalle annettava takuuaika.   Satakunnan Yrittäjien soteprojektiryhmä on laatinut yrittäjäaktiivisen maakunnan sotepalveluiden kehittämisestä omat teesinsä. Yrittäjäaktiivinen maakunta: – Edistää asiakkaan valinnanvapautta sotepalveluissa. – Toteuttaa valinnanvapauden niin laajana kuin lainsäädäntö mahdollistaa. – Luo ei-valinnanvapauden piirissä oleviin sotepalveluihin vahvan monituottajamallin palvelusetelin, henkilökohtaisen budjetin ja ostopalvelujen avulla. – Varmistaa ostopalveluissa pk-yritysten mahdollisuudet osallistua tarjouskilpailuihin. – Käyttää ostopalveluita innovaatioympäristöjen luomiseen sekä yritysten kasvun ja kansainvälistymisen vahvistamiseen. – Varmistaa, että yksinyrittäjillä ja pk-yrityksillä on hyvät edellytykset toimia ja menestyä maakunnan valinnanvapauden piiriin kuuluvien sotepalvelujen tuottajina. – Luo mahdollisuuden perustaa sotepalveluja tuottavien pk-yritysten palveluverkosto siinä toimintaympäristössä, jossa yritykset toimivat soteuudistuksen jälkeen.