Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Vaalikone

Cosplay ei ole välineurheilua

Cosplay on mielenkiintoinen harrastus. Yhtenä päivänä sitä huomaa tällänneensä itsensä neonväriseksi sarjakuvahahmoksi, kun taas toisena näkee itsensä hikisen ja karvaisen Taru Sormusten Herrasta-ukkelin releissä. Lajin suosiolla on pohja cosplayn monipuolisessa harrastajakunnassa ja asujen toteutuksen useissa eri muodoissa. Alotin itse harrastuksen tasan kymmenen vuotta sitten, kun ystäväni huokutteli minut sinä kesänä järjestettyyn Animecon-tapahtumaan. Lähdin mukaan hieman epävarmana ylläni alkeellinen cosplay-asuni, enkä tiennyt mitä odottaa. Conissa kaikki olikin juuri sitä, mitä en ensisilmäyksellä osannut ajatellakaan. Ohjelmaa riitti laidasta laitaan ja halutessaan kävijä pystyi vetäytymään Tampereen sorsapuiston syövereihin rauhoittumaan. Taidekujilla myytiin toinen toistaan hienompia taideteoksia ja ihmiset olivat osallistumista vaativissa ohjelmanumeroissa hyvin suvaitsevaisia ja uusille untuvikoille tuomitsemattomia. Muistan, että ihmiset olivat ystävällisiä ja kommentoivat minun omaa, erittäin yksinkertaista cosplay-pukuani hyvin kohteliaasti. Sain päivän aikana useita uusia ystäviä ja innostus coneissa käymistä kohtaan kasvoi. Tuntui siltä, että haluan jakaa kokemani ilon muiden kanssa tulevaisuudessakin. Ajattelin opiskeluaikanani, etten tuollaiseen hömppään rahojani käyttäisi, mutta toisin kävi. Suomen Cosplay-tapahtumat ovat kasvaneet vuosien varrella maailman mittakaavassa nopeaa vauhtia ja ennen niin kutsutun sisäpiirin pikkupirskeistä on tullut koko mediamaailmaa kiinnostavia sensaatioita. Suomalaiset cosplay-kisaajat mittaavat taitojaan parhaimmillaan kansainvälisissä kilpailuissa ja paikallinen osaaminen kiinnostaa naapurimaidenkin conkävijöitä. Hyvä Suomi ja silleen. Joku miettii tässä kohtaa, että miten tuollaiseen tapahtumaan pääsee? Miten aloitan ensimmäisen pukuni tekemisen ja mistä saan tarvittavat välineet? Miten uskallan aloittaa? Sanoisin itse, että ratkaisuja on yhtä paljon kuin itse harrastajiakin. Kaikki eivät ompelija-artesaanin tutkintoa itselleen harrastusta varten hanki ja asuja valmistaessa voi kääntyä esimerkiksi kirpputorien puoleen. Yllättävän monen koltun voi koota kasaan valmismateriaaleja käyttäen ja tuunaten, eikä jokaiseen asuun tarvitse käyttää usean nollan laskua (ainakaan yleensä). Itsehän en siis osaa ommella ollenkaan ja pyydän aina auttavaa kättä käsitöitä tuntevilta ystäviltäni. Olen itse innostunut enemmän maskeeraamisesta ja peruukkien tuunaamisesta. On totta, että taidoilla, suhteilla ja välineillä on cosplayn piirissä väliä, mutta niiden ei tarvitse rajoittaa harrastusmahdollisuuksia. Jos tietoa välineistä tai tapahtumista ei ole, niin nopean googlailun jälkeen vastauksia voi löytää foorumien ja sosiaalisen median ihmeellisestä maailmasta. Ihmiset ovat yleensä hyvin avuliaita ja tapauksesta riippuen jopa myyvät vanhoja asujaan. Mikäli ensimmäinen asu tai tapahtuma pelottaa, niin alan harrastajilta voi yleensä kysyä neuvoa tai tukea jännityksen käsittelemiseksi. Sanoisin itse, että cosplay-asuja tehdessä tai hankkiessa tärkein tekijän ominaisuus on kärsivällisyys. Välinehankinnoissa voi mennä aikaa ja jokin asia voi mennä valmistuksessa pieleen. Usein jonkin asian joutuu aloittamaan kokonaan alusta, maalit voivat kuivua maskeja ja muita osia valmistaessa hitaasti. Luovuttaminen ei kuitenkaan tule kysymykseen, koska virheistähän aina oppii ja kokemukset karttuvat. Siinä sitten huomaa kehittyneensäkin, kun aikaa kuluu. Cosplayn suomalainen harrastajakunta on paisunut vuosien varrella megalomaanisiin mittakaavoihin ja joukkoon mahtuu monenmoista hiihtäjää. Harrastajat tuovat entistä mielenkiintoisempaa ohjelmaa tapahtumiin ja ihmisten asukokonaisuudet tulevat aina vain uskomattomammiksi. Maksullisissa coneissa saadaan usein monen tuhannen kävijän mittarit täyteen ja harrastajia on Suomen maassa kaikenikäisiä, vaikka suurin keskittymä onkin nuorissa. Ulkonäköön pohjaavassa harrastajakunnassa esiintyy valitettavasti myös haittansa ja erilaisia kiusaamistapauksia raportoidaan aina tietyin väliajoin. Kiusaamista tapahtuu niin netissä kuin kasvotustenkin ja siihen tulisi jokaisen alan harrastajan ja muidenkin puuttua. Useimpien cosplayn harrastajia härnäävien kiintopiste on harrastajan ulkonäössä piilevä asia, johon he eivät voi itse vaikuttaa, kuten ruumiinrakenteessa tai ihon värissä. Cosplayn hienous piilee mielestäni sen moninaisessa harrastajakunnassa ja kaikissa niissä toteutustavoissa, mihin harrastajien mielikuvitus yltää. Pukuja voidaan tehdä upouudesta kankaasta ja kierrätysmateriaaleista, eikä mikään estä harrastajia kokeilemasta jotain uutta. Harrastajia on kaiken kokoisia, näköisiä ja muotoisia ja mikä olisikaan hienompaa, kuin kaikkia yhdistävä harrastus? Cossaajia tulee jokaisesta ikäryhmästä, eri etnisistä taustoista ja sukupuolivähemmistöistä ja kaikilla voi olla hauskaa. Siksi en itse suvaitse harrastajakunnan sisäistä syrjintää ja tilaa pitäisi antaa kaiken kokoisille ja näköisille ihmisille. Pukeutuminen värikkäisiin sarjakuvahahmon asuihin ei ole lapsellista, vaan heidän kiusaaminen harrastuksensa tai ulkonäkönsä perusteella sen sijaan on. Jos et jonkun naamasta tykkää, niin katso muualle ja hanki elämä. Cosplay Juontaa juurensa englannin kielen sanoista ”costume” ja ”play”, joilla raa’asti suomennettuna tarkoitetaan puvuilla leikkimistä. Suomen kielen osuvin kuvaus termille on kenties naamiaispukujen valmistus. Cosplayn harrastaja eli ”cossaaja” käyttää verbiä ”cossata” cosplay-pukua käyttäessään. Harrastuksen keskiössä ovat harrastajat, jotka pukeutuvat pääasiassa japanilaisiksi animaatio- ja sarjakuvahahmoiksi, mutta harrastajakunta valmistaa asuja myös muiden maiden elokuva-, peli-, kirja- ja sarjahahmojen mukaan. Suomessa korostetaan itsetehdyn asun tärkeyttä, vaikka useita pukuja pystyy tilaamaan valmiina netistäkin. Harrastus on suosittua japanilaisesta populäärikulttuurista kiinnostuneiden piirissä ja harrastajakunnan suurin keskittymä on Japanissa. Aktiivisia osanottajia on erityisesti myös länsimaissa ja muilla mantereilla. Con Erilaisten sarjakuva- ja animaatioharrastajien järjestämä tapahtuma, joita järjestetään Suomessakin ympäri vuoden. Conien keskittymä on pääasiassa japanilaisessa populäärikulttuurissa, vaikka ohjelmassa käsitellään myös länsimaisia ilmiöitä. Sarjakuvista kiinnostuneet ja cosplayn harrastajat kokoontuvat yleensä kyseisiin tapahtumiin tapaamaan toisiaan, pitämään hauskaa ja kilpailemaan näyttävillä puvuillaan. Coneissa järjestetään erilaista ohjelmaa aina pukukilpailuista luentoihin. Suuriin tapahtumiin saapuu usein ulkomaalaisia kunniavieraita, kuten sarjakuvapiirtäjiä, käsikirjoittajia, näyttelijöitä ja muusikoita haastateltavaksi. Suomen suurimmat japanilaiseen populäärikulttuuriin keskittyneet tapahtumat ovat Tracon, Desucon ja Animecon. Proppi Yleensä teatterissa tai lavastuksessa käytetty esine, joka kuuluu tietyn hahmon tai tarinan olennaisiin esineisiin. Cosplayn piirissä propeilla tarkoitetaan hahmon kantamaa koristekäyttöön valmistettua asetta, koriste-esinettä tai jotain muuta muusta kuin kankaasta valmistettua tavaraa. Isojen ja mahdollisesti vaarallisten proppien käyttöön liittyy coneissa useita rajoituksia.