Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Vaalikone

Aloitellaan spekulaatiot eduskuntavaaleista

Aikaa on vielä, mutta ehdokkaita putoilee tasaisesti ensi vuoden eduskuntavaaleihin. Sivustahuutelijalle vaalit ovat loistava pelikenttä, etenkin kun pari kertaa mukana olleena tiedän noista karnevaaleista jotain. Paino sanalle ”jotain”. Satakunnassahan tilanne on nimenomaisesti keskustan kohdalla varsin mielenkiintoinen, koska molemmat istuvat kansanedustajat jättävät paikkansa, eli kenttä on avoin. Vahva veikkaukseni on ettei Pohjois-Satakuntaan kepun paikkoja enää saada, vaan ne valuvat tuonne etelän puolelle. Toimittaja Päivi Leppilahti pohti Kankaanpään Seudun 10.9. pääkirjoituksessa Heidi Viljasen mahdollisuutta periä Kauko Juhantalon ääniä. Not gonna happen. Vaikka olisivat kuinka naapureita, niin todella valtavan suuren rastin saa seinään vetää, jos kepulaiset demaria äänestää, oli se demari sitten muuten miten pidetty hyvänsä. Jos nyt demareita pitää erikseen spekuloida, niin kaksi sieltä mitä todennäköisimmin edelleen läpi menee. Mikäli Krista Kiuru ja Kristiina Salonen ovat ehdolla, niin tuota kärkeä ei listan sisällä kukaan riko. Vahvasti veikkailen ettei Pohjois-Satakunta ilman edustajaa kuitenkaan jää. Nyt on varakansanedustaja Jari Koskelalla tuhannen taalan paikka. Laura Huhtasaari tulee todennäköisesti vetämään kovan äänimäärän ja jo se lisää selkänojaa Koskelan todennäköisesti varsin hyvään henkilökohtaiseen äänimäärään. Töitä saa silti tehdä, ei ole kiveen hakattu persujen kaksi paikkaa ei. Kokoomus on myös mielenkiintoinen soppa. Mitä tekee Jaana Laitinen-Pesola, joka on ainut kokkareiden satakuntalainen kansanedustaja? Lisäksi on päivänselvää, että kokoomus himoaa toista paikkaa takaisin, vaan onko potentiaalia ehdokkaiden suhteen? Siniset voimme unohtaa, ja niinpä Jalosen Ari saa kaivella palomieskypärän naftaliinista. Vaaliliitto olisi ainut edes teoreettinen mahdollisuus, vaan kun ei ole morsianta. Kristilliset kenties, mutta jäänee piippuun joka tapauksessa niillä avuin. Vihreistä on turha puhua, ei ole paikkaa eikä tule, mutta vasemmistoliitto säilyttää paikkansa Satakunnassa. Kaippa se Myllykosken Jari vielä menossa on, ja pakko tunnustaa, onhan se hyvä mies ollut, toivottavasti ei leviä tämä juttu. Sellanen perinteinen rautakoura, jota vihervasemmisto aatteet eivät ole heilautelleet. Joka tapauksessa vaalit on aina oma maailmansa. Satakunnan vaalipiiri on pieni, ehdokkaista valitaan kahdeksan, eikä hirmu yllätyksille juuri ole paikkoja. Matematiikkaa, ihan peruslaskutoimituksia. Tunnettuutta pitää jo olla, ja rahaa mainostamiseen löytyä. Parhaita ei aina valita missään vaalipiirissä, myyvimmät menee. Puolueet kilpailevat toisiaan vastaan, mutta peli on armotonta, usein armottomampaa, myös listojen sisällä. Seuraamme tilanteita.