Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Eurovaalikone

Vielä kerran Kauko

Kirjoitin tiistaina kolumnissani Satakunnan Kansassa, että Pohjois-Satakuntaan riittäisi yksi kunta. Poliitikoista yhdeltä tuli palautetta, kun Kauko Juhantalo soitteli ja kehui kolumnin mielipiteiden olevan kutakuinkin samansuuntaisia hänen kanssaan. Hyvää palautetta siis, mutta se mitä tuon puhelun jälkeen jäin miettimään ei koske kuntaliitoksia. Kaukohan on ilmoittanut jäävänsä pois eduskunnasta, eli ei ole enää käytettävissä tulevissa eduskuntavaaleissa, minä kehottaisin vielä harkitsemaan. Nyt olisi tilaisuus saada seutukunnalle, ei yhtä, vaan kaksi kansanedustajaa, kun ainakin minä luotan myös Jari Koskelan mahdollisuuksiin. Kaukon verkostot ja kokemus ovat vertaansa vailla, vaikka tiedän, että miehestä sinänsä ollaan hyvinkin montaa mieltä, monesta syystä. Ainahan sitä nuorennusleikkausta kaivataan, mutta ei kepulla vaan ole heittää ketään Kaukon paikalle. Pohjois-Satakunnan ongelmat eivät liity maahanmuuttoon. Tämä on tietysti hyvä asia, ja siitä on syytä huolehtia myös jatkossa, mutta se ei ole alueellisten prioriteettien kärjessä. Meidän seutukuntamme uhkaa näivettyä. Tarvitaan osaavaa, aktiivista ja hyvin verkostoitunutta elinkeinopolitiikkaa. Samaan nippuun laitan myös tiestön, palvelut, ja sitten tietysti rahoituksen niille. Rahoitustahan saadaan valtiollisen päätöksenteon kautta muun muassa valtionosuuksien muodossa. Näitä etuja valvottaessa kaksi kansanedustajaa olisi alueellinen voitto – ehdottomasti. Koska alan olemaan ulkona päivän puoluepolitiikasta, voin nostaa esiin tämän Juhantalon asian. Menkää ja puhukaa hänet ympäri. Toki hänen perustelunsa ovat pätevät, mutta ajattelen tässä nyt ihan alueellista etua. Alueellisen edun näkökulmasta nakkaan pitkät puoluepolitiikalle ja kenenkään henkilökohtaiselle näkemykselle henkilöstä, niin pitäisi monen muunkin ajatella. Mainospuheissa mainitaan usein, että kansanedustajan tärkein tehtävä on edustaa koko Suomen asiaa tasapuolisesti, ja kakat. Kansanedustajan tulee vetää kotiinpäin minkä ennättää ja mitä vaan muualta saa kotiin tuotua, niin pitää ottaa. Siltarumpujen aika ei ole ohi, eikä se tule sitä koskaan olemaan. Meidän asiaamme eivät ajattele naapurimaakuntien edustajat, eivätkä oikein ne omankaan maakunnan kaukaisemmat edustajat. Itse se on tehtävä.