Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Pesäpallo Puheenvuoro Näköislehti Blogit Live Koronavirus

Kiitollisuudella vai katkeruudella

Elämä on usein sellainen peli, jossa näkee vain muiden voitot, sillä tappioista harvoin puhutaan. Valitettavasti jokainen joutuu kohtaamaan ongelmia, sairauksia, menetyksiä, suruja, ahdistusta, pelkoa, pettymyksiä ja sydämen särkymiseltäkin on mahdotonta säästyä. Jokaiselle annetaan, mutta myös otetaan pois. Jokainen saa, mutta myös menettää. Usein suurin onni elämässä on kuitenkin niillä, jotka ovat selvinneet vastatuulista huolimatta ja ovat opetelleet katsomaan kaikesta huolimatta eteenpäin toiveikkaasti. Ehkä juuri se, että menetettyään jotakin osaa arvostaa niitä asioita mitä on. Kun mikään ei ole enää itsestäänselvää, pienetkin asiat tekevät kiitolliseksi. Miten kaiken murheen voi kääntää voitoksi? Miten voi katsoa elämää kiitollisuudella eikä katkeruudella? Joku tuntee katkeruutta, kun lomamatka peruuntui tai kun ihmissuhde ei onnistunutkaan. Silti joku toinen kaiken mahdollisen inhimillisen kärsimyksen jälkeen hymyilee uudelle päivälle. Ero onkin siinä, näkeekö vain sen mitä ei ole, vai sen kaiken mitä on jo saanut. Näkeekö tulevaisuuden mahdollisuuksina onnistumisiin ja iloon, vai uusiin pettymyksiin. Ei positiivisuus ole sitä, etteikö tuntisi muuta kuin iloa tai että pakottaisi tekohymyn kasvoilleen joka aamu. Se tarkoittaa, että luottaa vaikeiden aikojen jälkeen tulevan parempia. Ilman itkua ei voi olla naurua, ilman yötä ei voi olla päivää. Ero kateruuden ja kiitollisuuden välillä on siinä, odotammeko uutta yötä suruineen vai päivää iloineen. Silloin kun harmaat pilvet alkavat ottaa päivästä vallan, on syytä pysähtyä hetkeksi. Listaa mielessäsi vaihtoehtosi, mahdollisuutesi ja realistinen kuva nykyhetkestä. Älä mieti tekosyitä tai syytä muita siitä mitä nyt käyt läpi. Nouse ylös, tartu toisen käteen ja luota siihen, että aurinko vielä paistaa.