Ladataan
Uutiset Elämänmeno Urheilu Puheenvuoro Näköislehti Blogit Verotiedot

Aalto-yliopiston professori Vesa Puttonen: Luokalle jäänyt Suomi on venttailuasemissa

Askeleet kohti tuotantoloikkaa on kuitenkin otettava itse, niin yritysten, työntekijöiden kuin valtiovallan, sparraa rahoituksen professori Vesa Puttonen . Kymmenessä vuodessa maailman taloudet ovat jo koko lailla elpyneet lamasta. USA:n bruttokansantuote on jo 20 prosenttia lama-aikaa korkeampi. Saksassa ollaan niin ikään 20 prosenttia, Ruotsissa 15 prosenttia paremmalla puolella. Suomi kitkuttelee edelleen lamaa edeltävistä luvuista 5 prosenttia jäljessä. – Välillä tuntuu, että tilanteeseen on vain totuttu ja se on hiljaa hyväksytty. Olemme jääneet luokalle, muttemme oikein tiedä, miten tästä eteenpäin. Laiskuus tuntuu vaivaavan vähän joka tasolla. Pitkään jatkuneeseen tilanteeseen odotetaan ulkopuolelta tulevaa talousihmettä, mutta se pitää tehdä ihan itse, Puttonen sanoo. Akateeminen määritelmä tuottavuudelle on, että talouskasvua syntyy, kun tehdään enemmän ja tehokkaammin töitä. Suomen hallitus huhuilee tuottavuusloikkaa. Yhtenä tavoitteena on pyrkiä tekemään työn vastaanottaminen houkuttelevaksi.   Jokaisen pitäisi miettiä kannattavuutta – Tässä on jotakin erittäin nurinkurista. Vuoden 2017 hyvinvointivaltio Suomi yrittää tehdä työn vastaanottamisesta kiinnostavaa. Markkinataloudessahan jokaisen pitäisi miettiä, miten tehdä omasta toiminnasta kannattavaa ja kiinnostavaa, millä tuotteilla ja palveluilla saataisiin aikaan kasvua. Työntekijöiden pitäisi myös itsenäisesti tehdä omasta työpanoksestaan kiinnostava ja tavoiteltava, Puttonen miettii. Työttömyys on kasvanut jonkin verran, muttei ole kriisilukemissa. – Nykyään 12 prosenttia tuntuu jo olevan uusi normaali. Työvoimatilanne vaikeutuu entisestään, kun suurten ikäluokkien eläköityminen jatkuu. Joustavuutta ja tehokkuutta kaivataan työmarkkinoille, mutta laiskistuminen ulottuu myös yrittäjäkenttään. – Uudistua pitäisi, mutta jonkun toisen, ei minun. Tällaista henkeä on valitettavasti aistittavissa.   Suomi junnaa paikallaan Kilpailijamaat menevät kovaa ohi, kun Suomi junnaa paikallaan. – Monet kilpailijamaamme ovat jo saaneet viennin vetämään. Yksi tärkeä kysymys on, miksi meillä vielä odotellaan. Onhan ostajamaiden talous jo elpynyt ja ostovoima vakiintunut. Nyt pitää saada kilpailukyky kuntoon ja tuottavuus paranemaan. Suomella ollut huonoa tuuriakin esimerkiksi Ruotsiin verrattuna. – Meiltä petti samaan aikaan kaksi tärkeää tukijalkaa: metalli- ja elektroniikkateollisuus. Nokia-klusterilla oli iso rooli. Esimerkiksi Ruotsin elinkeinorakenteessa on monia globaaleja toimijoita. Rakenteiden uudistuksia ei ole tehty siihen tahtiin, että vienti saataisiin vetämään. Julkistalouden jatkuva velkaantuminen on yksi ratkaisematon ongelma, joka vaikuttaa omalta osaltaan kannattavuuteen. Puttonen nostaa verrokiksi taas Ruotsin, jossa valtion velkaa ei ole kohta enää ollenkaan.   Ylpeyden aiheet ja akilleenkantapäät Suomen koko ja sijainti vaativat meiltä sisua. Esimerkiksi Saksalla on yli 80 miljoonan asukkaan kotimarkkinat meidän viittä vastaan. Puttonen muistuttaa, että yhtä tärkeää kuin olla ylpeä osaamisesta, on tunnistaa heikkoudet ja toimia. Hän kehottaa etsimään yrityksen akilleenkantapäät. Pk-yrityksissä ne ovat usein markkinoinnissa. Osataan tehdä, muttei myydä. – Miksi kadehtia vaikkapa Ruotsin markkinointiosaamista, kun voi palkata sieltä oman! Tai kansainvälistymisen voi aloittaa pestaamalla Aalto-yliopistosta valmistuvia ulkomaalaisia huippuosaajia. Valitettavan usein taiwanilaiset tai kiinalaiset opiskelijat jäävät suomalaisten jalkoihin rekryissä. Yritykset eivät ymmärrä, etteivät palkkaa myyntijohtajaa juttelemaan mukavia kahvihuoneeseen, vaan hakemaan kasvua ja myyntiä omien rajojemme ulkopuolelta. Alan huippuammattilaiset koulutetaan meidän rahoilla, mutta emme uskalla tarjoa heille kunnon haasteita. Puttonen kannustan menemään rohkeasti epämukavuusalueelle. – Jokaisen tulisi päivittäin rohkeasti ja rehellisesti miettiä, mitä voisin tehdä huomenna paremmin kuin tänään.   Satakunta kuin Suomi pienoiskoossa Luvialla syntynyt, Vaasassa opiskellut ja Helsingissä pitkään vaikuttanut Aalto-yliopiston professori ja kymmenissä yhtiöissä hallitusammattilaisena toiminut Puttonen on katsonut Suomea monelta kantilta. Satakunnassa on hänen mukaansa lähdetty oikeille urille. – Satakunta on vähän kuin Suomi pienoiskoossa. Täällä on hyvä yrittäjähenki ja monipuolinen rakenne: pk-sektorin lisäksi poikkeuksellisen isoja vientiyrityksiä. BKTkin on Suomen viidenneksi korkein. Esimerkiksi robotiikka- ja automaatioklusterissa hän näkee paljon hyvää. – Alueen robotiikkaosaaminen on vahvaa. Maailma muuttuu ja pienenee, etenkin tällä alalla se sataa satakuntalaisten yrittäjien laariin. Maantieteellinen sijainti ei ole enää ongelma, kunhan omaa osaamista osataan markkinoida.   Taaleri Jazz -tapahtumaa valmistellaan jo kymmenettä kertaa. Osana kutsuvierastilaisuutta järjestetään lisäksi Taaleri Areena -paneelikeskustelu Taalerin 10-vuotisjuhlan kunniaksi. Keskustelua johtaa rahoituksen professori Vesa Puttonen Aalto-yliopistosta. Keskustelijoina ovat Porin kaupunginjohtaja Aino-Maija Luukkonen , Satakunnan Yrittäjien toimitusjohtaja Markku Kivinen ja Taalerin toimitusjohtaja Juhani Elomaa . Taaleri Oyj on Helsingin pörssiin listattu finanssiryhmä, joka perustettiin vuonna 2007. Se tarjoaa sijoitus-, vakuutus- ja rahoituspalveluita, konsernilla on myös omaa sijoitustoimintaa.